Yhdistyneet kansakunnat (YK) ja Euroopan unioni (EU) ovat uudistaneet strategisen kumppanuutensa rauhan ja turvallisuuden alalla vuosille 2025–2028. Sopimus laajentaa yhteistyötä kriisinhallinnasta rauhan ja turvallisuuden agendaan.
Euroopan unionin ulkosuhdehallinnon (EUH) turvallisuus- ja puolustusyhteistyöstä vastaava virkamies Jorge Alonso, kuvailee UNRIC:lle antamassaan haastattelussa uutta kehystä ”laajemmaksi ja strategisemmaksi”, jossa seuranta- ja täytäntöönpanomekanismit on parannettu.
Aikana, jolloin monenvälisyys kohtaa paineita, YK:n ja EU:n tiivistyvä yhteistyö antaa vahvan viestin: kansainvälisiin haasteisiin – kuten ilmastonmuutokseen ja disinformaatioon– ei voida vastata ilman globaaleja ratkaisuja.
Kaksi yhteistyöaluetta
Uudistettu kumppanuus perustuu sekä kenttätyöhön perustuvan yhteistyön että temaattisen ja globaalin sitoutumisen ympärille, mikä heijastaa EU:n ja YK:n työn keskinäistä yhteyttä.
EU:n rauhan- ja turvallisuusjoukot toimivat YK:n rauhanturvajoukkojen rinnalla ja jakavat samat keskeiset prioriteetit, kuten siviilien suojelun, ihmisoikeuksien kunnioittamisen, turvallisuusuudistuksen, lasten suojelun ja sukupuoleen perustuvan väkivallan torjunnan.
Esimerkkejä aiemmasta yhteistyöstä ovat muun muassa:
– Libya: EU:n rajavalvontaoperaatioiden koordinointi YK:n Libyan-operaation (UNSMIL), IOM:n ja muiden YK:n toimijoiden kanssa.
– Somalia: YK:n ja EU:n yhteistoiminta turvallisuusjoukkojen vahvistamiseksi (UNTMIS).
– Mali: Käytännön yhteistyö EU:n ja YK:n Malin rauhanturvaoperaation (MINUSMA) välillä.
Ennaltaehkäisy
Kumppanuuden tavoitteena on vahvistaa yhteistyötä konfliktien ehkäisyssä, rauhanrakentamisessa, ilmastoturvallisuudessa, digitaalisten innovaatioiden hyödyntämisessä, varhaisessa varoituksessa, terrorismin torjunnassa sekä ydinaseiden leviämisen estämisessä.
– Ennaltaehkäisy on toimintamme ytimessä, Alonso sanoo. Jokainen ennaltaehkäisyyn sijoitettu euro säästää jopa 16 euroa vastaustoimissa.
Uudistettu kumppanuus perustuu vuosikymmenten mittaiseen EU:n ja YK:n yhteistyöhön esimerkiksi Sahelissa, Somaliassa, Libyassa ja Keski-Afrikan tasavallassa. Siinä korostetaan koordinoitua suunnittelua, poliittista viestintää ja operatiivista tukea, vaikka EU:lla ei olisikaan läsnäoloa kentällä, Alonso toteaa.
Kestävä rauha
Kestävä rauha edellyttää paitsi konfliktien vähentämistä myös luottamuksen rakentamista, paikallisten toimijoiden osallistamista ja vahvojen instituutioiden luomista. Alonso kutsui näitä ”kestävän rauhan todellisiksi perustuksiksi”.
Hän myös nosti keskeisiksi haasteiksi kansainvälisen väsymyksen, monenvälisen yhteistyön luottamuksen heikkenemisen ja usein epärealistiset mandaatit.
– Mielestäni on tärkeää, että toimeksiannot ovat joustavia, mutta myös realistisia, jotta voidaan antaa selkeät ohjeet siitä, mitä missio voi ja ei voi saavuttaa. Lisäksi on tärkeää olla tehokkaammin yhteydessä paikalliseen väestöön, jotta he voivat täysin ymmärtää tilanteen ja tavoitteet.
EU:n jäsenvaltiot ja YK
YK:n perustamisesta lähtien kansainvälinen rauha ja turvallisuus ovat olleet järjestön keskeisiä prioriteetteja. Yhteistyö alueellisten järjestöjen kanssa ovat edelleen keskeisessä asemassa näiden saavuttamisesta.
EU-maat tukevat YK:n rauhan– ja turvallisuustoimia muun muassa:
– maksamalla 23,5 % YK:n rauhanturvabudjetista,
– tarjoamalla merkittävän määrän henkilöstöä YK:n joukkoihin,
– ja rahoittamalla yli 60 % YK:n rauhanrakennusrahastosta vuodesta 2006 lähtien.
Euroopan unioni osallistuu YK:n rauhanrakentamiseen yli 460 miljoonalla eurolla, ja on näin YK:n yksi tärkeimmistä kumppaneista kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden alalla.
Lisätietoja täältä.