Pehr Lodhammar johtaa YK:n maamiinojen purkuoperaatiota UNMASia Irakissa. Työssä on paljon paineita turvallisuudesta ja odotuksista, mutta se on myös hyvin palkitsevaa, kun paikalliset voivat palata koteihinsa UNMASin raivattua alueen. UNRIC haastatteli Lodhammaria kuullakseen UNMASin työstä, Lodhammarin matkasta YK:hon ja ruotsalaisesta johtajuustyylistä.
Lodhammar on työskennellyt UNMASin projektijohtajana Irakissa kolmen vuoden ajan. Ennen tätä työskenteli 14 eri maassa ja kaikissa näissä maissa hänen työnsä on keskittynyt aseiden tuhoamiseen.
Ruotsin maaseudulta Irakiin
Pehr Lodhammar varttui maatilalla Ruotsin maaseudulla, ja armeijaan hän liittyi vuonna 1989. Siellä hänet ensimmäisten joukossa koulutettiin aseiden tuhoamisjoukkoihin, ja siitä lähtien hän on työskennellyt aiheen parissa melkein 30 vuotta.
Aloittaessaan työnsä Irakissa Lodhammar ymmärsi olevansa uuden haasteen edessä. Räjähteet Irakissa ovat monimutkaisia ja laajalle levinneitä.
”UNMASille työskentely oli uusi haaste, mutta olinkin juuri etsinyt uusia haasteita”, Lodhammar sanoo, ”Kun saavuin Irakiin vuonna 2017, taisteli maa yhä Isisiä vastaan. UNMAS meni ensimmäisten joukossa Mosuliin, jossa meidän täytyi puhdistaa kriittinen infrastruktuuri aseista. Kriittiseen infrastruktuuriin kuuluu niin vesivoimalat, energialaitokset, koulut kuin sairaalatkin. Raivasimme aseista esimerkiksi Irakin toiseksi suurimman sairaalan, jonka Isis oli valloittanut ja käyttänyt pääkonttorinaan ennen häviötään.”
UNMAS löysi alueelta tuhansia aseita: tykistöjä, käsikranaatteja ja itsemurhaliivejä.
”Löysimme monia Isis-taistelijoiden ruumiita. Monilla heistä oli itsemurhavyöt, jolloin meidän piti ensiksi huolehtia ruumiista, jotta pystyisimme poistamaan vyöt.”
Haasteena oli myös ymmärtää maan aikaisempia konflikteja sekä luovuutta, joilla aseita oli rakennettu.
”Irakissa ei ollut vain aseita viimeaikaisesta konfliktista, vaan myös monista aikaisemmista konflikteista. Isis oli vain luonut uuden kerroksen aseita”, Lodhammar kuvailee, ”löysimme myös monia improvisoituja aseita, mikä oli uutta meille. Tällaisia aseita ei oltu rakennettu tehtaissa vaan kauppojen tarvikkeista kuten kelloista, mikroista ja liiketunnistimista. Meidän täytyi siis työskennellä uudella tavalla.”
Projektijohtajan vastuu
Ensimmäisenä kahtena vuotena projektijohtajana Lodhammarilla oli kädet täynnä työtä. Hän teki töitä seitsemänä päivänä viikossa 18-19 tuntia päivässä. Johtajan työt vaativat töitä sekä kentällä valvoen työskentelyä että rahoituksen saamista lahjoittajilta.
”Ensimmäisenä vuonna nostimme rahoitustamme 10 miljoonasta dollarista 76 miljoonaan, ja saimme yli 20 maata osallistumaan. Aloitimme 10 työntekijällä ja kasvatimme määrän 100 työntekijään”, Lodhammar kertoo.
Vaativaa mutta palkitsevaa työtä
Lodhammarin työ sisältää suuria riskejä ja ison vastuun, mutta työ on myös erittäin palkitsevaa.
”Työllämme on suora vaikutus ihmisiin, sillä he voivat palata koteihinsa, mikä ei olisi mahdollista, jos alueella olisi yhä aseita. Tästä huolimatta Irakin leireillä odottaa yhä 1,38 miljoonaa ihmistä paluuta kotiin, joten aseiden raivaamisen täytyy jatkua.”
UNMAS on raivannut aseista 1800 kriittisen infrastruktuurin aluetta ja tuhonnut noin 67 000 asetta, joista 1200 oli itsemurhavöitä. UNMAS on tehnyt yhteistyötä YK:n kehitysohjelman UNDP:n kanssa: UNMAS raivaa alueen ensiksi aseista, jonka jälkeen UNDP uudelleenrakentaa alueen. Lodhammarin täytyy siis varmistaa, että alue puhdistetaan ajallaan, ja että työ on varmasti tehty tarpeeksi huolellisesti, jotta alueelle voidaan mennä turvallisesti.
”Emme voi väittää alueen olevan raivattu, jos joku mentyään sinne astuu miinaan. Sillä tuhoaisimme luottamuksen meihin. Työ aiheuttaa siis paljon paineita”, Lodhammar sanoo.
Tällä hetkellä haasteena on saada muu maailma vakuuttumaan siitä, että työn täytyy jatkua huolimatta Isisin voittamisesta. Lodhammarin ja hänen tiiminsä täytyy todistaa, että Irak tarvitsee yhä tukea uudellenrakentaakseen maansa.
Ruotsalainen johtajuustyyli
Lodhammar on työssään saanut aikaan positiivisia tuloksia, mikä on seurausta hänen johtajuudesta, joka perustuu avoimuuteen ja saatavilla olemiseen.
”Minulla on alaisia 36 eri valtiosta, ja jokainen näkee johtaja-aseman eri tavoin. Uskon, että ”ruotsalainen” johtajuustyyli on myötävaikuttanut menestykseemme Irakissa. Pyrin aina olemaan saatavilla työntekijöilleni sekä olla kentällä työkaverieni kanssa samalla kun puhun ministereille ja suurlähettiläille. Uskon avoimen ja suoraviivaisen kommunikaation auttavan”, Lodhammar kertoo.
Menestykseen on vaikuttanut myös uskallus kokeilla uusia asioita ja muuttaa fokusta.
”Emme keskity vain siihen, montako maamiinaa olemme raivanneet, vaan katsomme mitä oikeasti raivaamisen jälkeen tapahtuu. Kun esimerkiksi purimme kolme vesilähteellä sijaitsevaa pommia, sai puoli miljoonaa ihmistä pääsyn juomaveteen. Raivasimme sillan räjähteistä, jolloin 6000 autoa ja 500 rekkaa pääsevät ajamaan siitä päivittäin.”
UNMAS tarjoaa riskikoulutusta koteihinsa palaaville ihmisille. Suurimmalla osalla irakilaisista on älypuhelin, mikä on mahdollistanut ihmisten tavoittamisen sosiaalisen median kautta. UNMAS on tuottanut videoita sekä nuorille että lapsille, ja UNMAS on hyödyntänyt myös radiota ja televisiota tietoisuuden lisäämiseksi.
Vinkkejä YK-uralle
Lodhammar antaa kolme vinkkiä ihmisille, jotka haluavat töihin YK:lle:
”Opettele niin monta kieltä kuin mahdollista. Keskity koulutukseen. Pidä huolta hampaistasi”, Lodhammar sanoo nauraen, ”kentällä ollessasi sinulla ei ole mahdollisuutta hammaslääkäriin samoin kuin kotona. Tärkeintä on kuitenkin koulutus ja kielten osaaminen.”