Euroopan talouskasvu pysyy vaimeana vuonna 2026, kun korkeammat tullit ja geopoliittiset jännitteet kumoavat hidastuvan inflaation tuomat hyödyt. Tiedot selviävät YK:n tuoreesta maailman taloustilannetta ja näkymiä käsittelevästä raportista (WESP 2026).
Keskeiset ennusteet
Raportissa ennustetaan EU:n bruttokansantuotteen kasvun hidastuvan 1,5 prosentista vuonna 2025 1,3 prosenttiin vuonna 2026. Tämä heijastaa maailmantalouden hidastumista, sillä maailman tuotannon ennustetaan olevan 2,7 prosenttia, kun se viime vuonna oli 2,8 prosenttia.
YK:n pääsihteeri António Guterres varoitti, että ”taloudellisten, geopoliittisten ja teknologisten jännitteiden” yhdistelmä luo uusia heikkouksia. Tämä vaikeuttaa erityisesti kehittyvien maiden pyrkimyksiä saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteet.
Euroopan hauras tilanne
Vaikka kotimainen kysyntä pysyy vakaana vakaiden työmarkkinoiden ja hidastuvan inflaation ansiosta (euroalueen ennuste 1,9 % vuonna 2026), ulkoiset haasteet kasvavat:
Kaupan esteet ja tullit, talouspaineet ja rakenteelliset esteet: EU-viennin tosiasialliset tullimaksut Yhdysvaltoihin ovat nousseet yli 10 prosenttiin vuoden 2024 yhdestä prosentista. Hallitukset joutuvat tasapainoilemaan velkakestävyyden, puolustusmenojen, energiaturvallisuuden ja vihreän siirtymän välillä. Ja väestön ikääntyminen ja teknologian hidas käyttöönotto rajoittavat pitkän aikavälin tuottavuutta.
Alueelliset erot ja Pohjoismaat
Kasvunäkymät vaihtelevat mantereella. Palvelusektoriin nojaavat taloudet pärjäävät teollisuusvaltaisia maita paremmin. Saksan ja Ranskan kasvun ennustetaan olevan maltillista (0,8 %), kun taas Italian kasvu jää 0,6 prosenttiin. Iso-Britannian kasvun arvioidaan hidastuvan 1,1 prosenttiin kireän finanssipolitiikan ja kauppakiistojen vuoksi. Sitä vastoin Puolan, Portugalin ja Espanjan vireen odotetaan jatkuvan vahvempana investointien ja kulutuksen ansiosta.
Pohjoismaissa kehitys on samankaltaista; Suomelle ja Norjalle ennustetaan 0,9 % kasvua vuodelle 2026 ja 1,1 % vuodelle 2027. Ruotsin talouden odotetaan kasvavan 2,4% (2026) ja 2,2 % (2027). Islannin vastaavat luvut ovat 1,6 % ja 2,1 %. Kaikissa maissa talouskasvu kiihtyy, vaikkakin vaatimattomasti, lukuun ottamatta Tanskaa, jossa talouskasvu hidastuu 1,9 % ja 2,1 % vuonna 2027.
Euroalueen kasvun odotetaan olevan 1,1 % vuonna 2026 ja 1,4 % vuonna 2027.
Jatkuvat elinkustannusten paineet
Vaikka yleinen inflaatio on hidastunut, YK varoittaa ruoan, energian ja asumisen hintojen pysyvän “jatkuvasti korkeana”. Suurin osa Pohjoismaista saavuttaa EKP:n kahden prosentin tavoitteen (Tanska 1,4 %, Ruotsi 1,7 %, Suomi 1,8 %), mutta Norja (2,4 %) ja Islanti (3,2 %) ovat yhä poikkeuksia.
Raportti kehottaa muuttamaan politiikkaa ja siirtymään korkotason säätelystä kohdennettuihin sosiaalisiin toimenpiteisiin ja teollisuuspolitiikkaan, jotka vahvistavat toimitusketjuja.
Raportissa todetaan, että asuminen muodostaa 23 % OECD-maiden kotitalouksien kokonaismenoista, mikä tekee siitä inflaation ja sosioekonomisen eriarvoisuuden tekijän. Vaikka infrastruktuuri- ja aluejärjestelyuudistukset kohtaavat usein poliittista vastustusta, Suomi erottuu Puolan ja Qatarin joukossa globaalina mallina. Vuodesta 2008 lähtien Suomi on parantanut asumisen kohtuuhintaisuutta ”Housing First” -periaatteen avulla, mikä osoittaa, että systeeminen, monialainen suunnittelu on välttämätöntä osallistavan kasvun kannalta.
Tie eteenpäin
Raportin johtopäätös on, että kaupan uudelleenjärjestelyjen ja ilmastoshokkien selviytyminen edellyttää ”uudistettua sitoutumista sääntöihin perustuvaan monenväliseen järjestelmään”. Raportissa korostetaan Sevillan sitoumusta ensisijaisena suunnitelmana kansainvälisen rahoituksen uudistamiseksi ja ilmastorahoituksen laajentamiseksi globaalin vakauden varmistamiseksi.
Lue koko raportti täältä.