YK:n luontokokous, COP15, on alkanut Montrealissa Kanadassa. Neuvottelijat asettavat uusia tavoitteita ja päämääriä, joilla pyrkiä pysäyttämään ihmisen toiminnasta aiheutuvaa hälyttävää luonnon tuhoutumista.
Kokousta pidetään merkittävänä tapahtumana, koska sen odotetaan johtavan uuteen maailmanlaajuisen biodiversiteettisopimuksen hyväksymiseen. Se tulisi myös ohjaamaan maailmanlaajuisia toimia vuoteen 2030 asti luonnonvarojen säilyttämiseksi ja suojelemiseksi.
Edustajat ja järjestöt toivovat, että tällä kehyksellä olisi pysyvämpi vaikutus kuin edellisessä luontokokouksessa, COP10-kokouksessa, vuonna 2010. Tällön valtioiden johdot sopivat pyrkivänsä kunnianhimoisiin tavoitteisiin vuoteen 2030 mennessä. Esimerkkinä luonnonmonimuotoisuuden katoamisen puolittaminen ja kestävää kulutusta sekä tuotantoa koskevien suunnitelmien toteuttaminen. YK:n raportti on kuitenkin osoittanut, että yhtäkään tavoitetta ei ole saavutettu täysin. Samaan aikaan maapallolla on tapahtunut suurin eliökato sitten dinosaurusten aikakauden: jopa miljoona kasvi- ja eläinlajia on uhattuna sukupuuttoon kuolemisella.
Yritykset ”käyttävät maailmamme luonnonvaroja”
Guterres otti puheessaan esimerkikseen monikansalliset yritykset, jotka hänen mukaansa ”täyttävät pankkitilejään ja tyhjentävät maailmamme sen luonnonvaroista”. Tämän lisäksi ne käyttävät ”voiton leikkikaluja” sekä tuomitsee varallisuuden ja vallan keskittymisen pienelle määrälle rikkaita yksilöitä.
Hän myös lisää, että ilmiö toimii sekä luontoa että enemmistön todellisia etuja vastaan: ”Miljardöörien unelmista huolimatta ei ole olemassa planeetta B:tä.”
Jatkamalla puhettaan, Guterres kuvaili ihmiskuntaa ”joukkotuhoaseena”, joka ”kohtelee luontoa kuin käymälää” ja ”tekee itsemurhaa valtakirjalla”. Tällä hän viittaa luonnon ja biologisen monimuotoisuuden häviämiseen liittyviin inhimillisiin kustannuksiin.
- Monimuotoinen luonto ei ole itsestäänselvyys. Lue lisää täältä.
Kolme toimenpidettä biologisen monimuotoisuuden pelastamiseksi
Pääsihteeri tiivisti luonnon pelastamiseksi tarvittavat toimet kolmeen pääalueeseen:
- Ensimmäiseen kuuluvat sellaisten kansallisten suunnitelmien toteuttaminen, joilla tuet ja verohelpotukset ohjattaisiin pois luonnon tuhoutumista edistävistä toimista kohti vihreämpiä ratkaisuja. Esimerkiksi uusiutuva energia, muovin vähentäminen, luontoystävällistä elintarviketuotantoa ja kestävää luonnonvarojen louhintaa.
Näissä suunnitelmissa tunnustettaisiin myös alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen oikeudet luonnonsuojelijoina.
- Toinen alue koskee yksityistä sektoria, jonka on Guterresin mukaan tunnustettava, että voitto ja suojelu kulkevat käsi kädessä. Hänen mukaansa ”viherpesun”, jolla viitataan yritysten esittämiin perusteettomiin ympäristöä koskeviin väitteisiin, on loputtava. Yksityinen sektori on saatava vastuuseen toimista yritysten toimitusketjujen kaikissa vaiheissa.
- Kolmannelle alueelle Guterres nimeää globaalin etelän taloudellisen tuen parantamisen. Hän kehottaa kansainvälisiä rahoituslaitoksia ja monenvälisiä kehityspankkeja mukauttamaan salkkunsa biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseen ja kestävään käyttöön.