Aktisella alueella on käynnissä energiamuutos. Grimseyn pieni saari sijaitsee Pohjoisella napapiirillä. Se on ainut alue Islannissa, joka on maantieteellisesti katsottuna arktisella alueella. Saari on eristäytynyt myös Islannista katsoen. Se on myös hajanaisesti asutettu alue. Sen kaunis luonto kuitenkin motivoi paikallisia pitämään huolta ympäristöstä.
Viime aikoina Akureyrin maakunta, johon vuodesta 2009 kuului myös Grímsey, teki päätöksen. Tavoitteeksi tuli päästä eroon fossiilista polttoaineista ja ottaa käyttöön uusiutuvat energianlähteet.
“Grímsey on erityinen alue, koska napapiiri menee sen poikki”, selittää Ásthildur Sturludóttir, Akureyrin pormestari.
”On erittäin kallista ja saastuttavaa käyttää fossiilista energiaa. Se ei myöskään sovi yhteen Grímseyn koskemattoman luonnon, lintupopulaation ja yhteiskunnan kanssa.
Suuri osa Islannin sähköstä tulee uusiutuvista lähteistä. Sähköstä noin 99 % tulee uusituvasta energiasta, ja 90 % taloista lämmitetään geotermisesti.
“Yritimme kovasti porata lämmintä vettä, mutta se ei onnistunut. Täytyi keksiä toisia tapoja”, Jóhannes Henningsson paikallisesta valtuustosta kommentoi.
Jokaisen kotitalouden on tähän mennessä täytynyt turvautua dieselillä toimiviin generaattoreihin lämmön ja sähkön turvaamiseksi. Vuosittainen kulutus on noin 400 000 litraa, joka tuottaa noin 1000 tonnia kasvihuonepäästöjä.
Alustavasti pari tuulimyllyä tuotiin, jotka asennetaan tuottamaan 30 000 kilovattituntia vuosittain. Aurinkopaneelit asennetaan myös, ja niistä saadaan 1000 vuosittaista kilovattituntia. Jokainen kotitalous myös saa aurinkopaneeleja ilmaiseksi henkilökohtaiseen käyttöön. Tällä voidaan vähentää dieselinkäyttöä 20 000 litralla.
Grímseyn suurin haaste tuulivoiman kanssa on saaren liiallinen tuuli.
“Meillä on paljon tuulta. Yritimme käyttää tuulimyllyjä jo 80-luvulla, mutta siinä tuli ongelmia, koska liiallinen tuuli oli niille liikaa. Nyt on onneksi paljon kehitystä tuon suhteen”, Henningsson sanoo.
Maailmanmestari
Islanti on ilmoittanut yrittävänsä saavuttaa fossiilittoman energian käytön vuoteen 2050
mennessä.
”Se on kunnianhimoinen tavoite, jonka toivottavasti saavutamme. Jos nämä suunnitelmat saarella onnistuvat nyt, saaresta tulee fossiiliton paljon ennen vuotta 2050”, pormestari sanoo.
Viime aikoina Islannista tuli maailmanmestari kestävässä kehityksessä, koska maa on edistänyt energiamuutosta reilun ja mukaan lukevan mallin avulla. YK aloittaa uuden vuoden suunnitelmat energiaan liittyen. Valmisteluja tehdään tulevaa kansainvälistä energiakokousta varten, joka pidetään syyskuussa 2021.
Keskiyön aurinko ja pimeys keskipäivällä
Aurinkoenergiaa ei voi koskaan olla liikaa. Grímseyn ollessa arktisella seudulla, se hyötyy keskiyön auringosta. Toisaalta keskellä joulukuuta aurinkoa ei paljon näy.
“Täällä tulee aika pimeää. Meidän on pakko saada paljon valoja, jotta voidaan valaista arktinen yö. Tätä varten on kehitetty paljon LED-valoja, ja talojen rakennusta on parannettu, jotta voidaan varastoida lämpöä ja energiaa”, Henningsson sanoo.
Shakkia talven pimeinä ja pitkinä tunteina
Ehkä pitkien talviöiden vuoksi islantilaisista tuli erinomaisia shakinpelaajia. Rikas amerikkalainen Willard Fiske kuuli Grímseyn shakinpeluusta 1800-luvulla. Hän toimi myös professorina Cornellin yliopistossa ja edisti shakin peluuta USA:ssa. Fiske lahjoitti saaren kirjastolle paljon mm. shakkilautoja ja kirjallisuuta.
Koulu on kuitenkin saarella nyt suljettu, ja oppilaat käyvät koulua pääsaarella.
“Emme ole yhtä hyviä enää, mutta shakkia pelataan vieläkin paljon”, Henningsson myöntää.
Pimeät talviyöt tulevat jäämään, mutta ainakin shakkia pelataan uusiutuvan energian tuomassa valossa.
Lisää aiheesta voi lukea täältä.