Ruuantuotanto ja ruokavaliot ympäri maailmaa tarvitsevat muutoksia ja innovaatioita. Aquaponics on tuotantojärjestelmä, jossa kasvintuotanto yhdistetään kalantuotantoon. Akvaponinen viljely toimii kiertotalouden periaatteen mukaisesti, eli kaikki resurssit pyritään käyttämään tehokkaasti. Tämä ruuantuotanto voisi auttaa tuomaan enemmän paikallisia, terveellisempiä ja ympäristön kannalta kestävämpiä kala- ja kasvistuotteita ihmisten lautasille ympäri maailmaa.
Ruuantuotanto kriisissä
Nykyinen ruuantuotanto vaikuttaa ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen. Ihmisten on kaikesta huolimatta kuitenkin syötävä päivittäin. Monista ruokaan liittyvistä kysymyksistä tulee yhä ajankohtaisempia:
Kuinka voimme vähentää maatalouden metaanipäästöjä? Mitä tapahtuu, kun lisääntyvä maailman väestö syö enemmän kaloja ja äyriäisiä jo köyhtyneistä lajikannoista? Kuinka voimme saada aikaan ruuantuotantojärjestelmän, joka luo tasapainon ihmisten ja planeetan hyvinvoinnin välille?
Liikakalastus ja laiton kalastustoiminta ovat vakavia ongelmia eri puolilla maailmaa. Samaan aikaan perinteistä kalanviljelyä edistetään maailman väestön ruokatarpeiden tyydyttämiseksi. Perinteisellä kalanviljelyllä on kuitenkin omat ongelmansa, kuten haitalliset ravinnepäästöt, jotka tuhoavat ympäröivät ekosysteemit.
Teollisuuden saasteet ja muoviroska luonnon ekosysteemeissä myös aiheuttavat huolia ruuan terveellisyydestä ja turvallisuudesta.
Muuttuva ilmasto myös vaatii uudenlaista, sitkeämpää, mukautuvampaa ja innovoivaa ruuantuotantoa, jonka avulla kasvavan väestön ravitsemus voidaan taata.
Uudet (ja muinaiset) ideat käyttöön
Aquaponinen viljely siis yhdistää kalan- ja kasvintuotannon. Siinä kala- ja kasviyksiköt yhdistetään integroiduksi ja symbioottiseksi järjestelmäksi. Se toimii kiertotalouden periaatteen mukaisesti, jonka päämäärä on hyödyntää kaikki ja välttää jätteen syntyminen.
Aquaponisen vesiviljelyn tavoitteena on kasvattaa kasveja vesieläinten jätteitä hyödyntämällä. Järjestelmä käyttää kalojen jätettä kasvien lannoitteena, kun taas samalla kasvit puhdistavat veden kaloille. Kasvit siis hyötyvät kalojen olemassaolosta ja päinvastoin. Aquaponisessa järjestelmässä on luotu symbioottinen hyötysuhde kahden toimijan välille.
Aquaponisen vesiviljelyn perusidea on muinainen, sillä järjestelmä jäljittelee luonnollista kiertoa. Tiedetään, että konseptia käytettiin jo muinaisessa Kiinassa sekä asteekkivaltakunnassa ilman nykyaikaista tiedettä ja tekniikkaa erilaisten ruokien tuottamiseen.
Ennen eurooppalaisten siirtolaisten saapumista Amerikkaan, asteekkien pääkaupunkina toimi Tenochtitlán, jonka paikalla nyt sijaitsee Nyky-Meksikon pääkaupunki México. Alueella on jäljellä oleva kelluva saari, jota kutsutaan Chinampaksi. Chinampa käyttää luonnon kiertokulkua ruoan tuottamiseen Méxicon alueella. Järjestelmän avulla tuotetaan ravintoa yhdelle maapallon asuttuimmista kaupungeista. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö (FAO) on nimennyt sen maatalousperintökohteeksi.
Asteekkien tuntema muinainen käsite on siis nyt saanut huomiota ympäri maailmaa, koska sillä on kyky käyttää resursseja tehokkaasti ja välttää ravinnepäästöjen syntyminen. Tavanomainen ruuantuotanto toimii yleensä lineaarisen talousmallin mukaisesti, jossa jäte jätetään hyödyntämättä ja päästetään lopulta luontoon.
Aquaponisella vesiviljelyllä on kiertosysteeminsä vuoksi omat etunsa. Yksi tärkeimmistä hyödyistä on sen kyky säästää vedenkäytössä, sillä järjestelmä kierrättää käytettävän veden yhä uudelleen. Akvaponisen vesiviljelyn avulla tuottaja voi kyetä käyttämään vain 10% siitä vedestä, mitä tavanomaiset tuotantojärjestelmät käyttävät.
Toinen järjestelmän suuri hyöty on, että siinä vältetään ravinnepäästöjen syntyminen. Tällä hetkellä yksi ruuantuotannon haasteista on se, että siinä syntyy paljon päästöjä. Akvaponisessa vesiviljelyssä kalan jätteen hyödyntäminen lannoitteena tuo ympäristö- ja talousetuja. Tavanomaiset lineaariset järjestelmät, jotka päästävät jätteet luontoon, eivät hyödynnä kalan jätteen ravinnepotentiaalia.
Monien hyötyjen saavuttaminen
Nykyaikaisen tieteen ja tekniikan avulla vesiviljely voidaan skaalata eri kokoisiksi järjestelmiksi, sekä sijoittaa useisiin eri paikkoihin, mukaanlukien katoille, parvekkeille ja kellareihin. Vertikaalinen viljely pyrkii käyttämään maata tehokkaammin, mikä on tärkeää, koska luonnon ennallistaminen on myös tarpeen ekosysteemien hyvinvoinnin kannalta.
Aquaponisella tuotannolla voi tuoda ruuantuotannon kaupunkeihin ja muihin paikkoihin, joissa ei ole pääsyä luonnon maaperään tai vesistöön. Suljettu järjestelmä voidaan erottaa villistä luonnosta, mikä vähentää ruoan todennäköisyyttä joutua saasteiden tai odottamattomien ilmasto-olosuhteiden vaikutusten alaiseksi.
Akvaponinen viljely voi siis tuoda hyötyjä ympäristölle ja terveydelle, mutta myös taloudelle ja yhteiskunnalle. Systeemit edistävät kestäviä paikallisia ruokajärjestelmiä ja -tuotantoa. Paikallinen ruuantuotanto puolestaan tukee paikallisia yhteisöjä, työpaikkoja, talouksia ja elinkeinoja.
Näiden seikkojen vuoksi akvaponinen vesiviljely on esimerkki innovaatiosta ja mahdollisuudesta, joka edistää useita kestävän kehityksen tavoitteita samanaikaisesti.
Oletko koskaan nähnyt aquaponista vesiviljelyjärjestelmää? Katso alla oleva video tutustuaksesi sekä opi lisää sen mahdollisuuksista:
Haluatko rakentaa oman aquaponics-systeemin? Katso lisätietoa täältä.
Lisää aquaponicsista voi lukea FAO:n sivuilta.
Lue lisää meritutkimuksen tärkeydestä täältä.