Arabian kieli on ihmiskunnan monimuotoisuuden peruspilari

Arabian kieli. Ihmiskunnan kulttuurisen monimuotoisuuden peruspilari. Se on yksi maailman puhutuimmista kielistä, ja sitä käyttää päivittäin yli 400 miljoonaa ihmistä. Maailman arabian kielen päivää on vietetty vuodesta 2012 lähtien vuosittain 18. joulukuuta. Päivämäärä on sama kuin vuonna 1973, kun YK:n yleiskokous hyväksyi arabian kielen järjestön kuudenneksi viralliseksi kieleksi.

  • Lue miten YK pyrkii vahvistamaan monikielisyyttä lisää täältä.

Arabian kieli maailman puhutuimpien kielten joukossa

”Arabian kieli on vuosisatojen ajan ollut keskeisessä asemassa maanosien ja kulttuurien välisessä vaihdossa”, sanoi Unescon pääjohtaja Audrey Azoulay. ”Maailman arabian kielen päivänä Unesco kannustaa kaikkia katsomaan sivilisaatioiden yhteisiin juuriin ja pyrkimään kohti yhtenäisempää maailmaa.”

Arabian kieli on noin 1 500 vuotta vanha. Klassinen arabia syntyi 6. vuosisadalla. Se kuuluu seemiläiseen kieliperheeseen, johon kuuluvat myös aramea ja heprea. Sitä kirjoitetaan oikealta vasemmalle, kuten monia samaan ryhmään kuuluvia kieliä.

Variaatiot ja murteet

Arabia on maailman puhutuimpien kielten joukossa viidennellä sijalla. Sitä puhutaan 59 maassa, ja maailmanlaajuisesti 319 miljoonaa ihmistä puhuu arabiaa äidinkielenään. Kaiken kaikkiaan noin 420 miljoonaa ihmistä puhuu arabiaa ympäri maailman.

Arabian kielestä puhutaan eri murteita eri puolilla arabimaailmaa. Vaikka näissä puhutuissa arabian murteissa on useita eroja, suurin osa kirjoituksesta ja lukemisesta, oikeinkirjoituksesta, kieliopista ja välimerkeistä on peräisin nykyaikaisesta arabian standardista.

Arabialainen-kalligrafia-moskeijassa
Arabialaista kalligrafiaa Hagia Sofian moskeijassa Istanbulissa. Kuva: Rumman Amin/Unsplash

Vaikka yleisnimitys, jota ihmiset käyttävät, on arabia, kielellä on useita muunnelmia, joita puhutaan eri maissa. Myös modernin arabian kielen ja puhekielisen arabian välillä on joitakin eroja, myös puhutun arabian varianttien välillä on eroja.

Lähi-idässä, kuten esimerkiksi Persianlahdella, Irakissa, Levantissa ja Egyptissä puhutuissa murteissa on hyvin pieniä eroja. Näin ollen eri alueiden arabit ymmärtävät toisiaan ilman suurimpia ponnisteluja.

Näin ei kuitenkaan ole muiden murteiden kohdalla. Pohjois-Afrikan murreryhmiin kuuluvat arabiankieliset variantit ovat sanastoltaan ja rakenteeltaan erikoisempia. Erot ovat melko suuria, minkä vuoksi eri arabian puhujat, myös Lähi-idästä tulevat, eivät pysty ymmärtämään niitä.

Algeriassa ja Marokossa käytettävää pohjoisafrikkalaista arabiaa eivät ymmärrä Lähi-idästä tulevat arabian puhujat. Ja vaikka egyptiläinen arabia on hyvin suosittua Kairossa, Egyptin ulkopuolisista maista tulevat arabian puhujat eivät ymmärrä Kairon murretta.

Murteista suosituimmat ja laajimmin ymmärrettävät ovat Levantin Arabia ja Egyptin arabia. Jälkimmäistä käytetään yleisesti Egyptin mediateollisuudessa. Sitä käytetään myös komedioissa, televisiodraamoissa ja elokuvissa.

Uusimmat artikkelit

António Guterresin viesti koronaviruksesta