COP27 dekoodaus: ilmastosanasto

Lyhenteiden ja teknisten termien joukosta saattaa toisinaan olla vaikea ymmärtää ilmaston lämpenemisen mekanismeja, seurauksia tai sen torjuntakeinoja koskevaa sanastoa. 
 
Aiheesta käytävien keskustelujen ymmärtämiseksi on olemassa muutamia käsitteitä, jotka on helpompi ymmärtää kun hallitsee asianmukaisen sanaston. Alle on koottu aiheeseen liittyvä sanasto, joka toivottavasti helpottaa sinua jatkossa ymmärtämään mistä tässä kaikessa on kyse.  

Mikä on COP27?

COP – engl. Conference of the Parties. Eli YK:n ilmastosopimuksen (UNFCCC) osapuolten konferenssi, joka järjestetään sen osapuolten kesken. COP27 viittaa numerollaan siihen, kuinka mones konferenssi on kyseessä. Voit lukea edellisen konferenssin (COP26) julkaisun englanniksi täältä.

Energiakriisien, kasvihuonepäästöjen ja lisääntyvien äärimmäisten sääilmiöiden edessä COP27 pyrkii löytämään yhteisymmärrystä osallistujien kesken siitä, miten saavuttaa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet ihmisen sekä planeetan hyväksi. (Voit lukea Pariisin ilmastosopimuksesta suomeksi Ympäristöministeriön sivuilta täältä.)

COP27 konferenssilla on tänä vuonna neljä teemaa:

1. Adaptation – Sopeutuminen: Ilmastonmuutokseen sopeutuminen edellyttää ekologisten, sosiaalisten ja taloudellisten järjestelmien, prosessien ja käytäntöjen mukauttamista sekä ilmastonmuutoksen todellisiin vaikutuksiin että mahdollisiin tuleviin vaikutuksiin sopeutumista. Lisäksi kyse on kaikkien ilmastonmuutokseen liittyvien mahdollisten hyödyllisten mahdollisuuksien hyödyntämisestä. 
2. Climate finance – Ilmastorahoitus: Ilmastorahoituksen avulla on mahdollista vähentää kasvihuonekaasupäästöjä esimerkiksi rahoittamalla uusiutuvia energialähteitä, kuten tuuli- tai aurinkovoimaa. Tällä rahoituksella voidaan myös panostaa ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumisessa. 
3. Loss and damage associated with climate change – Ilmastonmuutokseen liittyvät menetykset ja vahingot: Äärimmäiset tapahtumat ja hitaasti alkavat vaikutukset kehitysmaissa, jotka ovat erityisen herkkiä ilmastonmuutoksen haitallisille vaikutuksille.  
4. Mitigation – Lieventäminen: Ilmastonmuutoksen hillitsemisellä tarkoitetaan kaikkia toimia tai pyrkimyksiä vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ilmakehässä planeetan lämpenemisen estämiseksi. Lieventäminen voi koostua esimerkiksi päästölähteiden vähentämisestä käyttämällä uutta teknologiaa ja uusiutuvia energianlähteitä tai parantamalla näitä päästöjä varastoivia “nieluja”, kuten metsiä ja maaperää.  

Muu sanasto englanninkielisessä aakkosjärjestyksessä:

• Antropocene – Antroposeeni: edustaa maapallon historian viimeisintä geologista aikakautta, jonka aikana ihmisestä tuli vaikutusvaltaisin laji ja jolla oli merkittävä vaikutus maapallon ilmastoon sekä ekosysteemeihin planeetalla. Antropogeenisten vaikutusten voimistuminen on johtanut katkaisuun holoseenin aikakauden suhteellisen vakaista olosuhteista.  
• Biodiversity – Biodiversiteetti: biologisella monimuotoisuudella tarkoitetaan koko elävän maailman monimuotoisuutta, joka on organisoitunut kolmen tason mukaan (geenien, lajien ja ekosysteemien monimuotoisuus), sekä näiden kolmen tason ja tajosen välisiä vuorovaikutuksia. 
• Carbon neutrality –  Hiilineutraalius: on tasapaino syntyneiden hiilidioksidipäästöjen ja hiilinielujen ilmakehdään imeytymisen välillä. 
• Carbon sink – Hiilinielu: nielu tai säilö, johon kasvihuonekaasut voidaan varastoida. Nielut voivat olla luonnollisia tai saatettu ihmisen toiminnasta, maa- ja meriekosysteemeissä. Valtameret ja metsät ovat esimerkkejä luonnollisista nieluista, kun taas ihmisen toiminnasta johtuvat nielut liittyvät prosesseihin, kuten metsänistutukseen.  
• Climate – Ilmasto: tietyn alueen tyypilliset sääolosuhteet tietyn ajanjakson aikana, vähintään 20-30 vuoden ajanjaksolla. 
• Climate change – ilmastonmuutos: ilmastonmuutoksella tarkoitetaan tietyn paikan ilmasto-ominaisuuksien hidasta vaihtelua ajan kuluessa: lämpeneminen tai jäähtyminen. Jotkut ihmisen toiminnasta johtuvat ilmansaasteet uhkaavat muuttaa ilmastoa merkittävästi ilmaston lämpenemisen suuntaan.  
• Climate impact – Ilmastovaikutukset: ilmastonmuutoksen vaikutukset sosiaalisiin ja taloudellisiin näkökohtiin, ekosysteemeihin ja lajeihin. Myös taloudelliset, sosiaaliset ja ekosysteemituotteet sekä -palvelut vaikuttavat. Vaikutukset voivat olla negatiivisia, mutta myös positiivisia. Ne voidaan nähdä ilmastonmuutoksen seurauksina tai tuloksina.  
• Climate risk – Ilmastoriski: on mahdollisuus määrittelemättömän suuruuden negatiivisista seurauksista, jotka vaarantavat arvokasta omaisuutta. Riskit riippuvat haavoittuvuudesta (alttius haitallisille vaikutuksille), altistumisesta (tila, jossa järjestelmä on alttiina ilmastoilmiöille tai –suuntaukselle) ja vaarasta (luonnollinen tai ihmisen aiheuttama tapahtuma, jolla voi olla haitallisia vaikutuksia järjestelmiin). 
• Climate-smart agriculture (CSA)- Ilmastoälykäs maatalous: on lähestymistapa, joka tunnistaa toime, joita tarvitaan maatalousjärjestelmien muuttamiseksi ja suuntaamiseksi uudelleen tukemaan tehokkaasti maatalouden kehitystä ja varmistamaan elintarviketurvan ilmastonmuutoksen edessä. Sillä on kolme päätavoitetta:  
  • Maatalouden tuottavuuden ja tulojen kestävä kasvu (elintarviketurva) 
  • Sopeutuminen ja sietokyvyn rakentaminen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin (sopeutuminen) ja  
  • Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ja/tai poistaminen (lieventäminen). 
• Climate system – Ilmaston järjestelmä: muodostuu sen viiden komponentin vuorovaikutuksesta: ilmakehä (maata ympäröivä kaasuseos), hydrosfääri (maan nestenäinen vesi, mukaan lukien makea ja suolainen vesi), kryosfääri (maan massat, eli lumi ja jää), litosfääri (mantereet ja merenpohja) sekä biosfääri (maan meren ja maan biologinen monimuotoisuus).  
• Conference of Parties (COP) – Osapuolten / sopimuspuolten konferenssi tai ’COP’ – on yleissopimuksen ylin päätöksentekoelin. Kaikki valtiot, jotka ovat sopimuspuolia, ovat edustettuina COP:ssa. Näissä yleensä vuosikokouksissa arvioidaan sopimuksen ja siihen liittyvien oikeudellisten välineiden täytäntöönpanoa. Lisäksi tehdään päätöksiä sen tehokkaan täytäntöönpanon edistämiseksi, mukaan lukien institutionaaliset ja hallinnolliset järjestelyt. Tunnetuimmat ovat YK:n ilmastonmuutossopimuksen (UNFCCC) ja biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen COP-kokoukset.  
• Ecosystem – Ekosysteemi: on yksikkö, joka koostuu elävistä organismeista ja elottomista komponenteista sekä niiden välisistä vuorovaikutuksista. Metsä on esimerkki ekosysteemistä.  
  
• Energy transition – Energiasiirtymä: joukko muutoksia, joilla vähennetään energian tuotannon, jakelun ja kulutuksen ympäristövaikutuksia (sähkö, kaasu, jne…) 
• Environmental justice – Ympäristöoikeudenmukaisuus: kaikkien ihmisten oikeudenmukainen kohtelu ja mielekäs osallistuminen rodusta, ihonväristä, kulttuurista, kansallisesta alkuperästä, tuloista ja koulutustasosta riippumatta ympäristönsuojelulakien, –asetusten ja –poliitikkojen kehittämiseen, täytäntöönpanoon.  
• Fossil Energy – Fossiilinen energia: tuottaa kivet, jotka muodostuvat useiden miljoonien vuosien ajan kuolleiden orgaanisten lajien fossilisoitumisesta. Näiden orgnaaien muodostuminen kestää miljoonia vuosia, mikä tarkoittaa, että ne ovat rajallisia ja uusiutumattomia. Ne sisältävät runsaasti hiiltä ja voivat aiheuttaa korjaamatonta vahinkoa ympäristölle. Fossiilisten polttoaineiden joukkoon luetaan kuuluvaksi hiili, öljy, maakaasu ja öljyhiekka.  
• Green finance – Vihreä kustannus (rahoitus): käsite, joka määrittelee energiasiirtymää ja ilmaston lämpenemisen torjuntaa edistäviä toimia sekä rahoitusoperaatioita.
• Greenhouse gases – Kasvihuonekaasut: ilmakehässä olevat kaasut, jotka pidättävät osan aurinkoenergian vastaanottamasta lämmöstä ilmakehässä ja johtavat ilmaston lämpenemiseen. Tärkeimmät kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO2), metaani (CH4), typpioksiduuli (N20) ja otsoni (O3). Kasvihuonekaasut ovat peräisin pääasiassa ihmisen toiminnasta ja fossiilisista polttoaineista. 
• Intergenerational equity – Sukupolvien välinen tasa-arvo: tarkoittaa tasa-arvoa, joka tunnustaa sekä menneiden että nykyisten päästöjen, haavoittuvuuksien ja poliitiikkojen vaikutukset aiheuttavat kustannuksia ja hyötyjä myös tulevaisuuden sukupolville ihmisten välillä. 
• Intergovernmental Panel on Climate Change (IPCC) – Hallitusten välinen ilmastonmuutospaneeli (IPCC): kokoaa yhteen asiantuntijoita ympäri maailmaa YK:n suojeluksessa, joka vastaa ilmastonmuutosta koskevan tiedon arvioinnista. Siinä yksilöidään kohdat, joista tiedeyhteisöt ovat samaa mieltä ja ne, joista tarvitaan lisätutkimusta ilmastonmuutoksen teemoista. Säännöllisillä arvioinneilla se tarjoaa poliittisille päättäjille tieteellistä tietoa ilmastonmuutoksesta, sen vaikutuksista ja mahdollisista tulevaisuuden riskeistä sekä ehdottaa myös sopeutumis– ja hillitsemisvaihtoehtoja .
• Nationally Determined Contributions (NDC) – Kansallisesti määritellyt panokset: Pariisin sopimuksesta vuonna 2015 lähtien valtiot ovat esittäneet kasvihuonekaasujen vähentämistavoitteensa kansallisilla tasoillaan. Jokainen maa päättää ja toimittaa YK:n ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen sihteeristölle (UNFCCC) viiden vuoden välein ilmastotoimet, joita se aikoo toteuttaa vähentääkseen kansallisia päästöjään ja sopeutuakseen ilmastonmuutokseen.  
• Net Zero Emissions – Nettonollapäästöt: tarkoittaa, että kasvihuonepäästöt vähennetään mahdollisimman lähelle nollaa, ja loput päästöt ilmekehään imeytyvät takaisin esimerkiksi valtamerten ja metsien kautta.  
• Regulated carbon market – Säännellyt hiilimarkkinat: hiilimarkkinoita säännellään pakollisten kansallisten, alueellisten tai kansainvälisten hiilidioksidipäästöjen vähentämisohjeiden mukaisesti. 
• Resilience – Resilienssi: voidaan määritellä järjestelmän, yhteisön, yhteiskunnan tai maan kyvyksi hallita muutoksia shokkien tai stressin aikana, ylläpitää tai muuttaa elintasoa tehokkaasti ja pitkän aikavälin näkymiä tinkimättä.  
• Sustainable development – Kestävä kehitys: on kehitystä, joka täyttää nykyajan tarpeet vaarantamatta tulevien sukupolvien kykyä tyydyttää omia tarpeitaan.  
• Voluntary Carbon Market – Vapaaehtoiset hiilimarkkinat: markkinat, joilla käydään kauppaa hiilidioksidipäästöjen vähentämisellä, mutta joihin ei sovelleta virallisia tai pakollisia vaatimuksia.  

Lähteet: UNFCCC, Environmental Dictionary, FAO, Geo, IPCC, Ranskan ympäristöministeriö, Ranskan talousministeriö, YK, UNICEF ja UNEP.