YK:n pääsihteeri Guterres: ”Olemme matkalla ilmastohelvettiin”.
YK:n pääsihteeri on varoittanut, että maailma on matkalla ”kollektiiviseen itsemurhaan”, jos ei ryhdytä nopeisiin toimiin ilmastonmuutosta vastaan.
Puheessaan COP27:ssä, YK:n ilmastonmuutoskonferenssissa pääsihteeri António Guterres sanoi, että ”Olemme taistelussa elämästä. Ja ihmiskuntana olemme häviöllä.”
”Kasvihuonekaasupäästöt kasvavat jatkuvasti. Maapallon lämpötilat jatkavat nousuaan”, Guterres sanoi. ”Olemme valtatiellä ilmastohelvetissä jalkamme edelleen kaasupolkimella. Ihmiskunnalla on valinta: tehdä yhteistyötä tai tuhoutua. Tulos on joko ilmastosolidaarisuussopimus tai kollektiivinen itsemurhasopimus”, hän lisäsi.
COP27, eli YK:n 27. ilmastokonferenssi, on alkanut Sharm el-Sheikissä Egyptissä. ”Konferenssin pitäisi toimia siirtymänä maailmamme aiemmin sovittujen suunnitelmien käytäntöön toteuttamiseksi ja ihmiskunnan suurimman haasteen ratkaisemiseksi”, sanoo YK:n ilmastosopimuksen (UNFCCC) uusi pääsihteeri, Simon Stiell, sunnuntain avauspuheenvuorossaan.
Mikä COP?
COP-konferenssit ovat maailman suurimmat ja tärkeimmät vuosittaiset ilmastoon liittyvät konferenssit.
Vuonna 1992 YK järjesti Rio de Janeirossa Brasiliassa Earth Summitin, jossa hyväksyttiin YK:n ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus (UNFCCC).
Nimenomaisessa sopimuksessa valtiot sopivat ”ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuuksien stabiloimisesta estääkseen ihmisen toiminnan aiheuttaman vaarallisen häiriön ilmastojärjestelmässämme”. Tähän mennessä 197 eri osapuolta on allekirjoittanut sopimuksen.
Vuodesta 1994 lähtien, jolloin sopimus astui voimaan, YK on joka vuosi koonnut yhteen lähes kaikki maapallon valtiot maailmanlaajuisiin ilmastohuippukokouksiinsa, eli ”COP:iin”, joka siis tarkoittaa ”sopimusosapuolten vuotuista konferenssia”.
Tänä vuonna konferenssi on 27. vuotuinen ilmastokokous, eli COP27.
Miten COP27 eroaa aiemmista COP-konferensseista?
Viime vuonna COP26 täytti viisi vuotta Pariisin sopimuksen allekirjoittamisesta (josta yksi vuosi jäi väliin COVID-pandemian vuoksi). COP26 huipentui Glasgow:n ilmastosopimukseen, joka piti tavoitteen ilmaston lämpenemisen hillitsemisestä 1,5 asteeseen.
COP26:ssa maat sopivat täyttävänsä tänä vuonna vahvempia sitoumuksia, mukaan lukien päivitetyt kansalliset suunnitelmat kunnianhimoisempien tavoitteiden kera. Kuitenkin vain 24 maata 193:sta on toistaiseksi toimittanut suunnitelmansa YK:lle.
Mitkä ovat tämän vuoden suurimmat tavoitteet?
- Lieventämistoimet (Mitigation): Miten maat käytännössä vähentävät päästöjään?
Maiden odotetaan esittelevän kuinka ne aikovat toteuttaa Glasgow-sopimuksen ehdotuspyynnön, tarkistamaan ilmastosuunnitelmansa ja luomaan hillitsemiseen liittyvän työohjelman.
- Sopeutuminen (Adaptation): Miten maat aikovat sopeutua ja auttaa muita tekemään samoin?
Ilmastonmuutos on täällä, ja maiden on myös sopeuduttava ilmaston seurauksiin voidakseen suojella kansalaisiaan.
Viime vuonna kehittyneet maat sopivat vähintään kaksinkertaisesta rahoituksesta sopeutumiselle, ja monet sidosryhmät vaativat entistä suurempaa sopeutumisrahoitusta, jotta se vastaisi nyt hillitsemiseen käytettyjä summia. Tämä tulee varmasti olemaan myös suuri keskustelunaihe Sharm el-Sheikissä.
- Ilmastorahoitus (Climate finance): Ilmastorahoitus on jälleen COP27:n pääteema. Tulemme todennäköisesti kuulemaan paljon kehittyneiden maiden vuosittaisia 100 miljardin dollarin lupauksia, joita ei pidetä. Vuonna 2009 Kööpenhaminassa rikkaat maat sitoutuivat tähän rahoitukseen, mutta viralliset raportit osoittavat edelleen, että tämä tavoite jää saavuttamatta. Asiantuntijat osoittavat, että COP27 toteuttaisi tämän lupauksen lopulta vuonna 2023.
Mikä ihmeen ”Loss and Damage” – ”Menetykset ja vahingot”?
Ilmastonmuutos äärimmäisten sääilmiöiden, kuten trooppisten syklonien, aavikoitumisen ja merenpinnan nousun kautta aiheuttaa kalliita vahinkoja ja tuhoja valtioille.
Näiden ”luonnonkatastrofien” voimistuminen johtuu pääasiassa rikkaiden teollisuusmaiden kasvihuonekaasupäästöjen lisääntymisestä. Näin ollen kehitysmaat, jotka kärsivät usein eniten, väittävät, että niiden pitäisi saada tästä korvauksia. Tanska nousi otsikoihin YK:n yleiskokouksen viimeisellä korkean tason viikolla sen jälkeen, kun se ilmoitti ensimmäisenä maana antavansa 13 miljoonaa dollaria ilmastonmuutoksen aiheuttamien vahinkoja kärsineille kehitysmaille.
Kysymys näistä maksuista, jotka tunnetaan nimellä ”loss and damage” – ”menetykset ja vahingot”, tulee olemaan enemmän kuin todennäköisesti suuri keskustelunaihe COP27:ssä, vaikka sitä ei ole vielä otettu viralliselle asialistalle.