Pohjoismaissa ollaan kiinnitetty huomiota siihen, että vähemmistöissä esiintyy enemmän koronavirusta. Vähemmistöistä onkin tullut kriisin syntipukkeja, mutta heillä on myös keskimäärin vähemmän mahdollisuuksia rokottautua.
Puolan lähettiläs Islannissa hetki sitten valitti maan
ulkoministeriölle siitä, että puolalaiset ovat joutuneet ottamaan syyt niskoilleen muutaman yksittäisen maahanmuuttajan toiminnan vuoksi. Puolalaiset ovat Islannin suurin maahanmuuttajaryhmä, ja heitä onkin saarella lähes 10 % kokonaisväestöstä.
Puolan lähettilään tapaamisen jälkeen ulkoministeri Guðlaugur Þór Þórðarson tuomitsi puolalaisten syyttämisen koronakriisistä.
“Emme voi hyväksyä minkäänlaista syrjintää. Puolalaiset ovat rikastuttaneet yhteiskuntaamme, sekä lisänneet hyvinvointiamme. Viimeaikaiset puheet ovat tuomittavia ja epäreiluja heitä kohtaan”, Þórðarson kommentoi.
Islannin poliisi on vahvistanut, että kaksi maahanmuuttajaa joutui väkivallan kohteeksi viime aikoina koronatapausten vuoksi.
Anna Karen Svövudóttir toimii puolalaisten maahanmuuttajien yhteyshenkilönä Islannin terveysministeriössä. Hän kokee, että puolalaiset ovat yhteisönä saaneet syyt niskoilleen sen jälkeen, kun eräs yksilö ei noudattanut rajoituksia ja täten levitti kantamaansa virusta.
“Oli jonkinlaista kiistaa, mutta se perustui väärinymmärrykseen. Ei ole hyvä idea syyttää yhtä ryhmää tai laittaa heitä vastuuseen yhden henkilön tekemisistä. Olemme yksi yhteiskunta, jonka täytyy näyttää solidarisuutta erityisesti näin vaikeina aikoina. Meidän täytyy auttaa toisiamme, sekä olla suvaitsevaisia ja ymmärtäväisiä. Tarvitsemme toisiamme, ihan niin kuin avioliitossakin”, Anna Karen Svövudóttir selittää.
YK käynnisti uuden kampanjan ”Only Together” (Vain yhdessä), jonka tarkoitus on aktivoida kansoja ympäri maailman. Ideana on tuoda esille myös se, että tietyt ryhmät ovat kärsineet eniten koko kriisistä. Naiset, vähemmistöt, vanhukset, vammaiset, maahanmuuttajat, alkuperäiskansat ovat kaikki erityisten haasteiden edessä”, YK:n pääsihteeri António Guterres kommentoi.
Norja: Eniten tartuntoja, mutta vähiten rokottautuneita
YK:n pääsihteeri korostaa vähemmistöjen ja maahanmuuttajien ongelmia, koska koronakriisi on erityisesti vaikuttanut heihin. Monilla alueilla vähemmistöt toimivat etulinjan työntekijöinä, joissa heidän riskinsä sairastua on suurempi. Maahanmuuttajat tekevät usein siivoustöitä ja kuljetuksia, jotka lisäävät tartuntariskiä.
Vaikka maahanmuuttajat Norjassa ovat kärsineet eniten koronakriisistä, paikallisen Aftenposten-sanomalehden mukaan he ovat silti vähiten rokottautuneita. Yli 75-vuotiaiden puolalaisten, somalien ja pakistanilaisten rokottautuminen on tällä hetkellä matalinta. Esimerkiksi yli 75-vuotiaiden somalien keskuudessa vain 33 prosenttia ihmisistä on rokotettu. Ero on huikea, jos verrataan samanikäisten Norjassa syntyneiden rokottautuneiden määrään, joka on peräti 95 prosenttia.
Mohamed Yusuf toimii paikallisen somaliyhteisön johtajana. Hänen mielestään somalit tarvitsevat sekä tietoa, että rohkaisua oikeiden kanavien kautta, jotta he rokottautuvat.
Ruotsissa samanlaisia ongelmia on esiintynyt maahanmuuttajayhteisöjen keskuudessa. Halimo Nuur toimii Malmön Wadajirin operatiivisena johtajana. Hän kertoi SVT:lle, että tieto rokotteista välittyy kyllä, mutta monet maahanmuuttajat epäröivät niiden ottamista.
”Sen sijaan, että meillä on internetin kautta toimiva varauspalvelu, olisi hyvä pitää yllä avointa puhelinta, jonne ihmiset voivat soittaa ja saada vastauksen kysymyksiinsä” Nuur kommentoi.
On kuitenkin viranomaisille haasteellista saavuttaa maahanmuuttajayhteisöt. Anna Karen Svövudóttir huomauttaa, että monilla maahanmuuttajilla on lisäksi lyhytaikainen maassaoloaika, heidän kielen ymmärryksenä ei ole tarvittavalla tasolla, heillä ei välttämättä ole paikallista puhelinnumeroa, eikä heillä välttämättä ole pääsyä sosiaaliseen mediaan.
Rokotteen epäröinti
Yksi syy vähäiseen rokottautumiseen saattaa olla epäröinti ja rokotevastaisuus. Esimerkiksi Iso-Britanniassa yli 90% aikuisista oli jo saanut, tai oli hyväksymässä koronarokotteen helmikuun puoleen väliin mennessä. Kyselytutkimukset kuitenkin osoittivat, että paikallisten etnisten vähemmistöjen keskuudessa rokotteen epäröinti oli paljon yleisempää.
Aftenpostenin artikkelissa Yusuf selittää, että AstraZeneca-rokotteen aiheuttama kohu on luonut negatiivisia ajatuksia sekä vanhusten, että somalien keskuudessa Norjassa. Hän korostaa, että rokotteesta tiedottaminen luotettavista lähteistä on tärkeää, ja että vähemmistöjen omien organisaatioiden on myös hyvä levittää tietoa rokottautumisesta.
Puolalaisten asiantuntija Sölvadóttir kertoo, että vaikka monet tiedot koronasta on käännetty puolaksi, tiedottaminen on silti vaikeaa, kun virus muuntautuu ja säännöt muuttuvat koko ajan.
“Kääntäminen ei aina riitä. Yksi asia mikä merkitsee myös, on kulttuurin huomioon ottaminen. Puolalaiset ovat tottuneet erilaiseen systeemiin, kulttuuriin ja ajattelumalliin”.
Tämä pätee myös muihin etnisiin vähemmistöihin Pohjoismaissa. Suomessa Muhis Azizi toimii Turun kaupungin monikulttuurisuusneuvoston puheenjohtajana, ja hän kertoi YLE:n toimitukselle maahanmuuttajien rokotevastaisuudesta.
”Juuri kuulin isossa yhteisössä, että lapsettomuus voi osua naisiin, jotka käyttävät Astra Zenecan rokotetta. Moni mies on kysynyt minulta, onko tämä totta. Yksi kertoi, että rokotteessa lukee: jos aiot hankkia lapsia, odota kaksi kuukautta rokotteen jälkeen”, Azizi kommentoi.
Väärinkäsitykset voivat myös syntyä, jos esimerkiksi käytetään Google-kääntäjää rokotetietojen kääntämisessä, ja sitten niitä levitetään eteenpäin Facebookissa.
Muhis Azizi pitää pelottavana, millaista valeuutisointia maahanmuuttajien keskuuteen leviää: ”Se tuo tälle yhteiskunnalle harmia. Valitettavasti.”
Yksi Suomessa esitetty ratkaisu on se, että rokottautuminen täytyisi tuoda maahanmuuttajayhteisöihin.
”Mentäisiin esimerkiksi kauppakeskuksiin tai lähiöihin jonkinnäköisten rokotebussien kanssa ihan liki niin, että suurin piirtein oman talon pihalta voi käydä rokotteen hakemassa”, THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta kertoi YLE:lle.
Lisää rokotekattavuuden tärkeydestä voi lukea täältä.
Lisää rokottautumisesta voi lukea täältä.