YK:N yleiskokous julisti 15. syyskuuta kansainväliseksi demokratian päiväksi. Päivä tarjoaa tilaisuuden tarkastella demokratian tilaa maailmassa.
YK:n pääsihteeri António Guterres korosti 18. kansainvälisen demokratian päivän 2025 yhteydessä niiden ihmisten rohkeutta, jotka rakentavat yhteiskuntaa vuoropuhelun, osallistumisen ja luottamuksen kautta.
Pääsihteeri totesi, että nämä ponnistelut ovat tärkeämpiä kuin koskaan aikana, jolloin demokratia ja oikeusvaltio ovat uhattuina disinformaation leviämisen, yhteiskunnallisen jakautumisen ja kansalaisyhteiskunnan tilan kaventumisen seurauksena.
Sanavapaus on perusoikeus, joka on kirjattu YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 19. artiklaan. Maailmalla on kuitenkin edelleen hallituksia ja vallankäyttäjiä, jotka käyttävät monenlaisia keinoja tämän oikeuden rajoittamiseksi.
Demokratia Pohjoismaissa
Pohjoismaisilla mailla on pitkä demokratian perinne ja laaja sukupuolten tasa-arvo. Kaikissa viidessä maassa – Tanskassa, Suomessa, Islannissa, Norjassa ja Ruotsissa – on käytössä niin sanottu negatiivinen parlamentarismi. Näille maille on lisäksi ominaista korkea äänestysaktiivisuus ja alhainen korruptiotaso.
Transparency Internationalin korruptioindeksin mukaan Pohjoismaat sijoittuvat jatkuvasti maailman vähiten korruptoituneiden maiden joukkoon. Vuonna 2024 Tanska oli listan kärjessä pistein 90/100. Toisena oli Suomi (88 pistettä), kolmantena Norja (81 pistettä) ja neljäntenä Ruotsi (80 pistettä). Islanti nousi yhdellä sijalla viime vuoden 11. sijalta kymmenenneksi.
Laaja sukupuolten tasa-arvo
Pohjoismaat ovat olleet edelläkävijöitä naisten poliittisten oikeuksien edistämisessä. Jo vuonna 1906 Suomi myönsi naisille täydet poliittiset oikeudet, mukaan lukien äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden ensimmäisenä maana maailmassa. Norja seurasi vuonna 1913, ja Tanska sekä Islanti vuonna 1915. Ruotsissa naisilla oli rajoitettu äänioikeus jo 1862 tietyissä paikallisvaaleissa, mutta yleinen ja yhtäläinen äänioikeus naisille astui voimaan vuonna 1921.
Kaikki viisi Pohjoismaata kuuluvat maailman ensimmäisiin valtioihin, jotka laajensivat äänioikeuden myös naisille. Vertailun vuoksi esimerkiksi Sveitsissä naiset saivat äänioikeuden vasta vuonna 1971.
Naisten äänioikeus on ollut kulmakivi sukupuolten tasa-arvon kehityksessä Pohjoismaissa. Islannissa ja Suomessa on ollut naispresidenttejä, ja muissa Pohjoismaissa on ollut naispääministereitä. Tanskassa oli naisvaltiopäämies, kuningatar Margrethe II, vuosina 1972–2024.
Nykyään naisten osuus Pohjoismaiden parlamenteissa on maailman korkeimpia, mikä heijastaa alueen vahvaa sitoutumista sukupuolten tasa-arvoon ja osallistavaan demokratiaan.
”Pohjoismainen malli”
Maailmassa, jossa tulojen kasvu lisää epätasa-arvoa, monet tutkijat ovat nostaneet Pohjoismaat esimerkiksi taloudellisista mahdollisuuksista ja tasa-arvosta. Näiden tekijöiden katsotaan edistäneen myönteisiä taloudellisia ja sosiaalisia indikaattoreita.
Pohjoismainen malli on käsite, jota käytetään kuvaamaan vapaamarkkinakapitalismin ja anteliaan hyvinvointijärjestelmän ainutlaatuista yhdistelmää. Tämä yhdistelmä on luonut yhteiskunnan, jossa on tarjolla lukuisia korkealaatuisia peruspalveluja kuten maksuton koulutus ja terveydenhuolto sekä anteliaat ja taatut eläkkeet.
Pohjoismainen malli on herättänyt laajaa kansainvälistä huomiota ja keskustelua, sekä kannattajien että kriitikoiden keskuudessa. Monet pitävät sitä houkuttelevana vastauksena ’voittaja vie kaiken’ -tyyppiselle kapitalismille, joka on johtanut kasvavaan köyhyyteen, kohtuuhintaisen ja laadukkaan terveydenhuollon ja koulutuksen puutteeseen, sosiaaliturvan heikkenemiseen, eläketurvan katvealueisiin, suurten rahoitusmarkkinaskandaalien syntyyn sekä massiivisiin tuloeroihin.