Demokratia. Korruptio. Maailma kohtaa suurimpia haasteita sitten monen sukupolven. Haasteita, jotka uhkaavat ihmisten vaurautta ja vapautta kaikkialla maailmassa. Useimpiin niistä liittyy valitettavasti myös korruptiota.
Korruptiolla on kielteisiä vaikutuksia yhteiskunnan kaikkiin osa-alueisiin. Se liittyy läheisesti myös konflikteihin ja epävakauteen, mikä taas vaarantaa sosiaalisen sekä taloudellisen kehityksen. Korruptio heikentää demokraattisia instituutioita sekä oikeusvaltioperiaatetta.
Kansainvälisenä korruptionvastaisena päivänä, 9. joulukuuta, halutaan tämän vuoden teemapäivänä korostaa korruptiotorjunnan ja rauhan sekä turvallisuuden ja kehityksen välisiä ratkaisevia yhteyksiä. Sen ytimessä on ajatus siitä, että rikoksen torjuminen on kaikkien oikeus ja vastuu ja, että vain yhteistyöllä sekä jokaisen henkilön ja instituution osallistumisella voimme voittaa tämän rikoksen kielteisen vaikutukset.
Demokratia keskeinen arvokysymys
Demokratia on yksi Yhdistyneiden Kansakuntien perusarvoista. YK edistää hyvää hallintotapaa, valvoo vaaleja, tukee kansalaisyhteiskuntaa demokraattisten instituutioiden sekä vastuuvelvollisuuden vahvistamiseksi. Se myös pyrkii varmistamaan itsemääräämisoikeuden siirtomaista irtautuneissa maissa ja avustaa uusien perustuslakien laatimisessa konfliktien jälkeisissä maissa.
YK ei kannata yhtä tiettyä hallintomallia, vaan pyrkii edistämään demokraattista hallintotapaa arvojen ja periaatteiden kokonaisuutena, joita olisi noudatettava ja jotta osallistuminen, tasa-arvo, turvallisuus ja inhimillinen kehitys lisääntyisivät. Demokratia tarjoaa ympäristön, jossa kunnioitetaan ihmisoikeuksia ja perusvapauksia, ja jossa ihmisten vapaasti ilmaistu tahto toteutuu. Ihmisillä on sananvaltaa päätöksenteossa ja he voivat saattaa päätöksentekijät vastuuseen. Naisilla ja miehillä on yhtäläiset oikeudet ja kaikki ihmiset ovat vapaita syrjinnästä.
YK:n demokratiarahasto (UNDEF) rahoittaa hankkeita, joilla vahvistetaan kansalaisyhteiskunnan vaikutusmahdollisuuksia, edistetään ihmisoikeuksia ja kannustetaan kaikkia ryhmiä osallistumaan demokraattisiin prosesseihin. Suurin osa UNDEF:n varoista menee paikallisille kansalaisyhteiskunnan järjestöille maissa, jotka ovat demokratisoitumisen siirtymä- ja vakiintumisvaiheissa.
180 maata – 180 pistettä
Korruptio voi osaltaan heikentää ihmisten luottamusta hallitukseen ja muihin julkisiin instituutioihin. Yli 60 prosenttia EU:n asukkaista ilmoitti tutkimuksessa luottavansa unionin tuomioistuimeen melko paljon tai paljon. Lisäksi 56 prosenttia ilmoitti luottavansa Euroopan unioniin. Sen sijaan yleinen mielipide näyttää jakautuneen enemmän, kun kyse on kansallisista hallituksista.
Tunnetuin korruptioindikaattori on CPI, eli Corruption Perception Index, jota Transparency International tarkastelee vuosittain. On kuitenkin huomioitavaa, että tämä indikaattori mittaa vain koettua korruptiota julkisella sektorilla ja siinä haastatellaan maiden kansalaisia. CPI:n mukaan Pohjoismaat ovat aina olleet vähiten korruptoituneiden maiden joukossa.
Vuoden 2021 CPI:n tulokset osoittavat, että maat, joissa on hyvin suojellut kansalliset ja poliittiset vapaudet, hallitsevat korruptiota yleensä paremmin. Vuoden 2021 vertailussa menestyneimpiä kärkimaita olivat Tanska, Suomi ja Uusi-Seelanti – jokaisella oli 180 pisteestä 88 pistettä arvioinnissa. Norja ja Ruotsi ylsivät 10 parhaan joukkoon 85 pisteellä, ja Islanti seuraa muita Pohjoismaita perässä 74 pisteellä.
Pohjoismaiden kansalaiset luottavat yleensä enemmän kansallisiin hallituksiinsa kuin EU:n toimielimiin. Alle 20 prosenttia Tanskassa ja Suomessa asuvista pitää korruptiota suurena ongelmana. Etenkin Tanskassa, Suomessa ja Ruotsissa luottamus kaikkiin instituutioihin on korkealla tasolla. Yli 60 prosenttia tanskalaisista ja suomalaisista on esimerkiksi sitä mieltä, että heidän hallituksensa toimii hyvin korruption torjunnassa.