Varma kevään merkki Pohjois-Euroopassa on se, kun lapintiira saapuu jälleen. Valtamerien lämpeneminen pohjoisilla aluella kuitenkin uhkaa lajin pesintää ja täten myös selviytymistä. Toukokuun 8. päivänä vietetään maailman muuttolintujen päivää.
Lapintiira muuttaa pitkiäkin matkoja kohteesta kohteeseen. Vaikka laji pitää auringosta, se ei iloitse lämpimistä kesäajoista. Se saattaakin siksi lentää miljoonia kilometrejä varmistaakseen viileämmän kesänvieton. Laji lisääntyy napojen seuduilla muunmuassa Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Lapintiira viettää kesän eri puolilla Eurooppaa, mutta syksyn tullessa se suuntaa taas Etelämantereelle.
Linnun elinikä on keskimäärin noin 20 vuotta, mutta jotkut saattavat elää 30-vuotiaaksi asti. Lapintiira on luokiteltu punaiseksi Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton uhanalaisten lajien listalla, vaikkakin se on ainakin vielä elinvoimainen.
”Lapintiira on lajina selkeästi vähentynyt viime vuosikymmeninä”, ekologi Guðmundur A. Guðmundsson Islannin luonnonhistoriallisesta instituutista kertoo.
Linnun selviytyminen muiden muuttolintujen tapaan on epävarmaa, koska tuulenkalakannat ovat romahtaneet Islannin edustalla.
”Olemme aika varmoja siitä, että merten lämpiäminen vaikuttaa tähän kaikkeen. Tuulenkalakannat ovat uhan alla ennenaikaisen rehevöitymisen vuoksi.”
Tällä hetkellä noin 250 000 lapintiirapariskuntaa pesii Islannissa.
Toivoa lajille tuo se, että myös lunni on nähtävästi palautumassa.
Kolmoiskriisi
Inger Andersen toimii YK:n ympäristöohjelman toiminnanjohtajana. Andersen huomauttaa, että muuttolinnut ovat maailmanmatkaajia, jotka ovat vuosikausien ajan yhdistäneet ihmiset, maat ja ekosysteemit.
“Ne ovat heti ensimmäisenä näkemässä ilmastonmuutoksen, luonnon monimuotoisuuden ja saasteiden vaikutukset. Ilmastonmuutos vaikuttaa muuttolintujen liikkeisiin. Luonnon tuhoaminen puolestaan vaikuttaa myös pölyttäjiin, jotka ovat elintärkeitä ruokaturvan ja hyvinvoinnin näkökulmista. Saasteet vesistöissä, maalla ja ilmassa on linnuille todella myrkyllisiä”, Andersen sanoo.
Aito maailmanmatkaaja
Lapintiira on maailmanennätyksen mestari muuttolintujen keskuudessa. Joka vuosi se muuttaa pohjoiselta napaseudulta Etelämantereelle. Laji ei kuitenkaan lennä suoraan pohjoisesta etelään, vaan se saattaa matkustaa yhteensä 100 000 kilometriä tai kaksi kertaa maapallon ympäri mittaisen matkan.
”Se liikkuu pitkälti ympäri vuoden. Se saattaa myös elää pitkiä aikoja merellä, jossa tuuli ja virrat kuljettavat sitä.”
Islannissa linnun esiintyminen kertoo kevään merkeistä huhtikuussa, jolloin laji pesii pohjoisosissa. Kun poikaset ovat valmiita muuttamaan elokuussa, lintu lentää taas etelään. Reitti ei kuitenkaan ole suora, ja laji pysähtyykin usein esimerkiksi marraskuun aikaan Kapkaupungissa, Etelä-Afrikassa.
”Kun se saapuu Etelämantereelle, se pysyttelee jään tuntumassa ja siirtyy itään päin. Ruotsalaiset ja hollantilaiset linnut menevät suoraan Australiaan. Islantilaiset ja grönlantilaiset linnut palaavat aikaisemmin Wedelle-merelle eteläiselle Pohjoismerelle. Monet niistä lähtevät sen jälkeen maaliskuussa kohti pohjoista, ja noin puolentoista kuukauden jälkeen ne saavuttavat kohteensa Islannissa.”
Monesti matkallaan Islantiin lapintiirat vierailevat myös Brasiliassa ja Andien vuoristossa.
”Se on yksi suuri seikkailu näille linnuille”, Guðmundsson sanoo.
Ihmisten huomioitava asia
Monien yllätykseksi tiira kuitenkin munii munansa suojaamattomille alueille maanläheisyyteen. Laji on kuitenkin erittäin suojeleva poikasiaan kohtaan, ja saattaa myös hyökätä ihmisiä vastaan.
Muut linnut usein pesivätkin sen läheisyydessä hyötyäkseen tiiran aggressiivisesta puolustustavasta.
Muuttolinnut tarvitsevatkin vahvan puolustuksen. Maailman muuttolintupäivä pidetään kaksi kertaa vuodessa keväällä ja syksyllä. ”Laula, lennä ja liidä kuten lintu!” on tämän vuoden teemana. Toukokuun 8. päivänä kampanjoidaan muuttolintujen ja niiden suojelemisen puolesta.
”Maailman muuttolintupäivänä kehotan kaikkia vahvistamaan sitoutumista planeettamme kriisin ratkaisemiseen. Meidän täytyy taata myös tulevaisuuden linnun laulut”, Inger Andersen YK:n ympäristöohjelmasta lisää.