Lyhennetyt työajat ja joustavammat työaikajärjestelyt voivat hyödyttää talouksia, yrityksiä ja työntekijöitä sekä luoda pohjaa entistä paremmalle ja terveemmälle työ- ja yksityiselämän tasapainolle, kerrotaan Kansainvälisen työjärjestön (ILO) uudessa raportissa.
Työ- ja yksityiselämän tasapainon parantaminen
Raportti keskittyy työn ja yksityiselämän tasapainoon sekä näiden vaikutuksiin yritysten ja heidän työntekijöiden suoritukseen. Reportti, Working Time and Work-Life Balance Around the World (suom. Työaika ja Yksityiselämän Tasapaino Ympäri Maailman), tarkastelee kahta työaikoja koskevaa näkökulmaa: työaika ja työaikajärjestelyt (joita kutsutaan myös työaikatauluiksi). Raportissa verrataan näiden kahden vaikutuksia liiketoiminnan tulokseen ja työntekijöiden työn sekä yksityiselämän tasapainottamisessa. Se sisältää joukon uusia tilastoja työtunneista ennen, jälkeen ja COVID-19 kriisin aikana.
”On olemassa huomattava määrä näyttöä siitä, että työn ja yksityiselämän tasapainottamispolitiikat tarjoavat merkittäviä etuja yrityksille. Tämä tukee väitettä siitä, että tämänlaiset toimet hyödyttävät sekä työnantajia että työntekijöitä”, raportissa todetaan.
- Lue aiempi postauksemme koronan ja joustavien etätyöaikojen aiheesta täältä.
Innovatiiviset työajat voivat tuoda suuria etuja
Raportin tutkimus myös paljastaa, että yli kolmannes työvoimasta työskentelee säännöllisesti yli 48 tuntia viikossa, kun taas viidennes työskentelee alle 35 tuntia viikossa osa-aikaisesti.
”Niin sanottu ’Great Resignation’ -ilmiö on asettanut työn ja yksityiselämän tasapainon pandemian jälkeisen maailman sosiaalisten ja työmarkkinaongelmien eturintamaan”, sanoo johtava kirjailija Jon Messenger.
Raportissa analysoidaan erilaisia työaikatauluja ja niiden vaikutuksia työ- ja yksityiselämän tasapainottamisessa, mukaan lukien esimerkiksi työvuorot, päivystysjärjestelyt, painetut työtunnit sekä tuntien keskiarvojärjestelmät.
Raportissa on useita johtopäätöksiä ja suosituksia, kuten esimerkiksi, että pidemmät työajat yleensä liittyvät alhaisempaan tuottavuuteen, kun taas lyhyemmät työajat lisäävät tuotantoa. Myös muita esimerkkejä suosituksista:
- Työaikalait ja -määräykset päivittäisistä enimmäistyöajoista sekä lakisääteiset lepoajat ovat saavutuksia, jotka edistävät yhteiskunnan terveyttä ja hyvinvointia pidemmällä aikavälillä. Näitä oikeuksia ei tulisi vaarantaa.
- Maiden tulisi hyödyntää kokemuksiaan, joita ovat kehittäneet työajan lyhentämisestä ja joustavuudesta koronapandemian aikana. Osallistavat lyhennystyöjärjestelmät, joissa on korkeammat mahdolliset korvaukset, paitsi ylläpitävät työllisyttää, myös ylläpitävät ostovoimaa ja luovat mahdollisuuden vaimentaa talouskriisien vaikutuksia.
- Etätyö auttaa säilyttämään työllisyyden ja luo uusia mahdollisuuksia työntekijöiden itsenäisyyteen. Näitä ja muita joustavia työjärjestelyjä on kuitenkin säänneltävä niiden mahdollisten kielteisten vaikutusten hillitsemiseksi sellaisilla toimilla, joita kutsutaan usein ”oikeudeksi irrottaa” työstä.