Lohdutusta live-musiikin puuttuessa

Musiikki parantaa ja rakentaa yhteisöjä ympäri maailmaa. Rakkaus musiikkiin on elää myös Pohjoismaissa, joissa jazz on erittäin suosittu genre. Vaikka koronakriisi on luonut haasteita muusikoille ja esiintyjille, jazz silti elää hyvinkin. 

Tänä perjantaina on kansainvälinen jazzin päivä, joka tarjoaa lohdutusta koronakriisin keskellä. Juhlapäivää vietetään jo kymmenettä kertaa UNESCO:n ja YK:n toimesta. Päivän tavoite on lisätä tietoisuutta jazzin koulutuksellisista puolista, sekä sen voimasta luoda myötätuntoisempi, viestinnällisempi sekä yhteistyökykyisempi maailma. 

Jazz
Jazzilla on pitkä perinne Pohjoismaissa. Kuva: Mick Haupt

Jazzia Pohjoismaissa

Jazzilla on pitkä historia Pohjoismaissa, sillä sitä on soitettu jo puoli vuosisataa. Ruotsalainen Jazzyhdistys perustettiin jo vuonna 1948 eli vain hieman sen jälkeen, kun jazz oli levinnyt ympäri maailmaa.

Jazzin suosio Pohjoismaissa perustuu sen luomaan yhteisöllisyyteen. Monet innokkaat harrastajat ja lahjakkaat muusikot toivat sen aikoinaan tälle seudulle. Nämä ihmiset yhä kerääntyvät usein jazziin keskittyvillä klubeilla sekä paikallisissa yhdistyksissä, jotka edistävät jazz-musiikkia.

”Jazz-musiikki Ruotsissa keskittyy klubeihin vielä tänäpäivänäkin. Kaikki Pohjoismaat ovat luoneet vankan jazzperinteen.” Ruotsin jazzyhdistyksen johtaja Louise Nordgren sanoo. 

Sitoutunut jazzyhteisö edesauttaakin kulttuurin säilymisessä ja menestyksessä. Monet ihmiset täten törmäävät siihen huolimatta siitä, ovatko he faneja vai ammattilaismuusikoita.

”Meillä on valtava määrä lahjakkaita jazz-muusikkoja Ruotsissa”, Nordgren lisää. 

”Minä vain tiesin” 

Wättring
Wättring on yksi Ruotsin lahjakkaista Jazz-muusikoista. Kuva: Amanda Elsa Larsson

Yksi lahjakkaista muusikoista on saxofonisti ja säveltäjä Malin Wättring. Hän soitti toista instrumenttia lapsena, eikä ensin ollut kiinnostunut juuri jazzista: ”Lapsena soitin viulua, mutta se ei oikein istunut minulle. 16-vuotiaana isäni antoi minulle Wayne Shorterin levyn, jota vihasin täysin!

Kuitenkin ajan kanssa jazzin taika lumosi hänet. Oli aika harkita instrumentin ja suhtautumisen muuttamista. Wättring hämärästi muistaa, kun hän ihastui saksofoniin 10-vuotiaana.

”Isäni lauloi Ray Charlesia Bohuslän Big Bandin kanssa. Istuskelin yleisössä, jolloin kuulin saksofonin äänen… ja silloin minä sen vain tiesin”, hän sanoo.

Ajan kuluessa hän huomasi jazzin vetoavan. ”Se kasvoi minuun. Tänä päivänä Wayne Shorter on suurin inspiraationi” Wättring lisää. 

Koronasta mahdollisuuksia ja haasteita

Pandemia on raskaasti vaikuttanut eri kulttuuri-ja taiteenaloihin, mukaanlukien musiikkiin.

Ruotsin jazzyhdistys tukee jäseniä, esiintymispaikkoja ja muusikkoja. Tämä on ollut erityisen tärkeää korona-aikaan, jolloin taiteilijoilla on ollut vaikeuksia selvitä. 

”Se on rankkaa, kun ei päästä soittamaan livenä tai ulkomaille esiintymään. Netissä olevat tilaisuudet eivät myöskään ole kaikkien saatavilla. Muusikoiden tulot kuitenkin tulee pääösin esiintymisestä, ei levymyynnistä”, Nordgren selittää. 

Monet muusikot ja esiintyjät ovat joutuneet etsimään muita tulon lähteitä. On vaikeaa tietää, miten korona vaikuttaa musiikkiin pitkällä aikavälillä.

Kaikesta huolimatta musiikki tulee kehittymään ja uusiutumaan koronan jälkeen: ”Kun maailma mullistuu, tämä aina nähdään myös musiikissaNordgren lisää. 

Ei ole aina huono asia pitää taukoa intensiivisestä jazz-elämästä ja esiintymisestä. ”Pakollinen paussi on antanut minulle aikaa levätä ja kehittää luovuuttani. Lisäksi rakkauteni musiikkiin on vain lisääntynyt entisestään Wättring sanoo.

Jazz
Korona-aika koettelee esiintyjiä. Virtuaaliset tilaisuudet ovat usein ainoa tapa tuoda ihmiset yhteen. Kuva: Dolo Iglesias

Virtuaalinen juhla

Kansainvälisen jazzpäivän ja musiikin tavoite on tuoda ihmiset yhteen. Jazz viestittää ilmaisunvapauden, sukupuolten tasa-arvon, esteiden murtamisen ja artistien luovuuden tärkeydestä. Se myös luo uusia suhteita ja yhteisöjä.

”Musiikin kautta saan tavata uusia ihmisiä, sekä muusikkoja, että musiikin kuuntelijoita. Jazz antaa minulle suuntaa elämään”, Wättring lisää. 

Kansainvälisenä jazzin päivänä musiikkia kuunnellaan maailman jokaisessa kolkassa. Monet juhlistukset kuitenkin toteutetaan virtuaalisesti ja etänä.  

Ruotsin jazzyhdistys pitää oman tilaisuuden netissä. ”Meillä on esiintyjiä Uumajasta Malmöön” Nordgren selittää. 

Yksi esiintyjistä on Wättring ja hänen yhtyeensä Malin Wättring 4. Wättring myös innokkaasti odottaa tilaisuutta esiintyä eri tavalla. 

”Tulen juhlistamaan tätä kuuntelemalla suosikkejani kuten Trondheim Jazz Orchestraa ja Per Zanussia”.

Voit katsoa Ruotsin jazzyhdistyksen live-esityksen heidän Facebook-sivuiltansa.

Netissä pidetään myös kansainvälinen Jazzin all-star konsertti 30. huhtikuuta. 

Lisää Jazz-päivästä voi lukea täältä.

Uusimmat artikkelit

António Guterresin viesti koronaviruksesta