Yhdistyneiden kansakuntien väestörahasto (UNFPA) viettää vuosittaista Maailman väestöpäivää 11. heinäkuuta. Vuoden 2025 teemana on ”Nuorten tukeminen perheiden perustamiseen oikeudenmukaisessa ja mahdollisuuksia tarjoavassa maailmassa.” Teema nostaa esiin vakavan mutta usein aliarvioidun ilmiön: monet nuoret haluaisivat perustaa perheen, mutta yhä useampi kokee, ettei se ole nykyoloissa realistinen vaihtoehto.
Vaikka kansainvälinen huomio kohdistuu alueisiin, joilla terveydenhuolto ja muut peruspalvelut ovat puutteellisia, samankaltainen huoli on noussut esiin myös hyvinvointiyhteiskunnissa. Pohjoismaissa, joissa vanhemmuutta tuetaan monin tavoin ja sukupuolten välinen tasa-arvo on kansainväliesti vertailtuna korkealla tasolla, syntyvyysluvut laskevat siitä huolimatta nopeasti.
Syntyvyys laskee perhemyönteisestä politiikasta huolimatta
Vuonna 2024 pohjoismaiden kokonaishedelmällisyysluvut olivat Suomessa 1,25, Ruotsissa 1,43, Norjassa 1,44, Tanskassa 1,47 ja Islannissa 1,56. Kaikki maat jäävät selvästi alle väestön uusiutumistason, joka on 2,1 lasta naista kohden. Tämä on taso, jolla väestö säilyy vakaana pitkällä aikavälillä.
Pohjoismaat ovat vuosikymmenien ajan kehittäneet perhemyöteistä politiikkaa, jonka tavoitteena on ollut tukea nuoria heidän perhehaaveidensa toteuttamisessa. Tanskassa julkinen hedelmöityshoito laajennettiin vuonna 2024 koskemaan myös toista lasta. Suomessa perheet hyötyvät runsaista vanhempainvapaista ja jokaiselle lapselle tarjotusta varhaiskasvatuksesta. Islannissa ja Norjassa vanhempainvapaat on jaettu kiintiöidysti molemmille vanhemmille, ja Ruotsissa julkinen terveydenhuolto tarjoaa IVF-hoitoja sekä luovutettua siemennestettä myös samaa sukupuolta oleville pareille ja yksineläville naisille.
Nämä toimet ovat osaltaan kaventaneet kuilua toivottujen ja todellisten lapsilukujen välillä. Tänä päivänä ne eivät kuitenkaan enää riitä. Syntyvyys on laskenut vuodesta 2010 lähtien merkittävästi: Suomessa 33 prosenttia, Ruotsissa 28, Norjassa 26, Tanskassa 22 ja Islannissa 29 prosenttia. UNFPA:n State of World Population 2025 -raportti, otsikoltaan “Todellinen syntyvyyden kriisi”, korostaa, että pelkkä palvelujen saatavuus ei riitä. Ihmiset tarvitsevat myös luottamusta tulevaisuuteen voidakseen tehdä perhettä koskevia päätöksiä.
Pelkät edut eivät riitä – nuoret tarvitsevat todellisia vaihtoehtoja ja toivoa
UNFPA määrittelee reproduktiivisen toimijuuden kykynä tehdä vapaita, tietoon perustuvia ja tuettuja päätöksiä siitä, haluaako saada lapsia, ja jos haluaa, milloin ja miten. Tämä edellyttää paitsi palvelujen olemassaoloa, myös tunnetta vakaudesta ja mahdollisuuksista. Vaikka Pohjoismaissa sosiaaliturvajärjestelmät ovat maailman vahvimpia, moni nuori epäröi silti perheen perustamista.
Yhä useampi pohjoismainen nuori lykkää perheen perustamista tai joutuu harkitsemaan sitä kokonaan uudelleen. Päätös ei useinkaan perustu haluun, vaan pakkoon. Taustalla vaikuttavat kasvavat asumiskustannukset, epävarmuus työelämässä, ilmastoon liittyvät huolenaiheet sekä muuttuvat yhteiskunnalliset odotukset.
Raportti nostaa esiin myös sen, miten perherakenteet ja hoivavastuiden jakautuminen vaikuttavat päätöksiin. Useimmissa pohjoismaisissa kodeissa hoivatyö kasautuu edelleen vanhemmille, vaikka julkinen tuki olisi kattavaa. Alueet, joissa sukupuolten tasa-arvo on vahvaa ja perheisiin investoidaan paljon, kuten Pohjoismaat, ovat perinteisesti yltäneet korkeampiin syntyvyyksiin. Nyt kuitenkin lasku näyttää jatkuvan vakaasti myös näissä maissa.