Dagens Nyheterin Ipsos-tutkimuslaitoksen syyskuussa teettämän tutkimuksen mukaan 36% ruotsalaisista ei ehdottomasti tai todennäköisesti halua rokottautua COVID-19 virusta vastaan, mikäli rokotetta olisi saatavilla.
Tulosta voidaan pitää varsin silmiinpistävänä, sillä Ruotsissa immunisaatioaste on yleisesti ottaen erittäin korkealla tasolla. Maailman terveysjärjestö (WHO) on vuonna 2019 listannut rokotushaluttomuuden kymmeneen keskeisimmän maailmanlaajuisen terveysuhan joukkoon.
Rokotushaluttomuus on huolestuttavaa erityisesti COVID-19 pandemian osalta. Tällä hetkellä rokotteen aikaansaamiseksi käydään maailmalla kovaa kilpailua. Suunnilleen 40 erilaista rokotetta on testattavana, joista kymmenen jo testauksen loppuvaiheessa. Näiden kyseessä olevien rokotteiden on katsottu soveltuvan ihmiskokeisiin.
Pandemian ravistellessa maailmaa, myös epäluottamus ja kilpailu ovat nostaneet päätään. Tämä vaikuttaa osaltaan siihen, että yhteistyön mahdollisuuksia ei kartoiteta riittävästi ja päättävässä asemassa olevat tahot ja henkilöt ovat voimien yhdistämisen sijaan eriytyneet toisistaan.
Sikainfluenssarokote
Keskeisin syy epäröinnille vaikuttaa olevan huoli mahdollisista sivuvaikutuksista, kuten autismin kehittymisestä tai joistakin vahingollisista vaikutuksista lapsille. Uskotaan myös, että riskit ovat suuremmat kuin itse varsinaisessa taudissa. Lisäksi esiintyy huoli siitä, että rokotetta ei olla testattu riittävästi, jolloin sitä ei pidetä turvallisena. Kun rokote on kehitetty nopeasti, kasvaa huoli mahdollisista sivuvaikutuksista. Vuonna 2009 sikainfluenssarokote aiheutti narkolepsiaoireita lähes 500 lapselle ja nuorelle. Ruotsissa on esiintynyt rokotushaluttomuutta myös muulloin kuin covid-19 viruksen kohdalla.
WHO on luokitellut kolme erinäistä kohtaa liittyen rokotushaluttomuuteen. Näitä ovat luottamuksen puute, omahyväisyys ja soveltuvuus. Luottamusta heikentävät epäluottamus asiantuntijoihin ja mahdolliset väärinkäsitykset. Tyytyväisyyteen vaikuttavat rokotuksen merkityksellisyys ja sen vaikutus elämään. Soveltuvuuteen vaikuttavat rokotukseen liittyvät esteet, kustannukset ja saatavuus.
Tuhkarokko
Rokotteita voidaan pitää yhtenä ihmiskunnan merkittävimmistä kansanterveydellisistä saavutuksista. Rokotteita myös valvotaan enemmän kuin esimerkiksi lääkkeitä.
Maailmalla on ollut turvalliseksi todettu tuhkarokkorokote yli 50 vuoden ajan, mutta viime vuosina sellaisissa paikoissa, joissa kohtuuhintaisten rokotusten saavutettavuus ei ole ollut mahdollista, on tapahtunut huomattavaa elpymistä viime vuosien aikana. Näin myös Euroopassa.
Tuhkarokko on hyvin tarttuva tauti, joka voi vaikeissa tapauksissa johtaa merkittäviin komplikaatioihin, kuten sokeutumiseen, keuhkokuumeeseen, infektioihin ja aivojen turvotukseen. Tauti voidaan helposti estää rokotteen avulla. Vuosina 2000–2018 pelkästään tuhkarokkoa vastaan tehdyn rokotuksen on arvioitu pelastaneen noin 23 miljoonaa ihmistä. Vuosina 2016-2017 tuhkarokko kasvoi 30 prosenttia maailmanlaajuisesti.
Lukuisia menestystarinoita
Rokotuksilla on aikaansaatu viime vuosikymmeninä lukuisia menestystarinoita. Kaksi kuukautta sitten, 25. elokuuta, Afrikan julistettiin olevan vapaa villistä polioviruksesta. 1900-luvulla polio oli yksi pelätyimmistä taudeista teollisuusmaissa. Virus vaikuttaa pääasiassa alle 5-vuotiais
iin lapsiin, ja yksi 200 infektiosta johtaa pysyvään halvaukseen, jotka 5-10% aiheuttaa kuoleman, kun hengityslihakset lakkaavat toimimasta. Vuonna 1988 Maailman terveyskokouksessa annettiin päätöslauselma polion hävittämisestä maailmanlaajuisesti. Siitä lähtien tapaukset ovat laskeneet yli 99%. Strategiat ja varsinaiset konkreettiset strategian toteutukset koskien taudin hävittämistä osoittautuivat toimiviksi.
Tappava influenssa
Tartuntataudit ovat lisääntyneet maailmalla. GPMB varoitti vuoden 2019 raportissaan, että ”Maailma on vaarassa”. Tuolloin todettiin, että on olemassa todellinen uhka nopeasti etenevästä ja erittäin tappavasta hengitystieinfektiosta, joka voi johtaa pandemiaan, ja joka tappaa 50-80 miljoonaa ihmistä pyyhkien samalla pois lähes 5% maailman taloudesta. Tällainen maailmanlaajuinen pandemia nähtiin katastrofaalisena, laaja tuhoa ja epävakautta aiheuttavana tekijänä, johon maailma ei ole valmistautunut tai valmis.
Lisää rokotetietoisuutta
On tärkeää suojella ympärillä olevia rokottautumalla ja kannustamalla muita tekemään samoin. Väärinkäsitykset ovat vaarallisia ja niitä tulee korjata tehokkaasti.
Kouluta itseäsi ja muita lisäämällä tietoisuutta rokotteista ja tarkistamalla, mitä tiedeyhteisö rokotteista ja rokotteiden kehittämisestä sanoo.
Tutustu täällä WHO:n määrittelemään kuuteen erilaiseen yleiseen väärinkäsitykseen koskien immunisaatiota:
https://www.who.int/vaccine_safety/initiative/detection/immunization_misconceptions/en/
Lue lisää aiheesta täältä:
https://unric.org/fi/75-tapaa-miten-yk-vaikuttaa-havittamalla-polion/
https://unric.org/fi/maailman-immunisaatioviikko-rokote-jota-me-kaikki-odotamme/