Ruokahävikin ja jätteen vähentäminen ovat välttämättämättömiä maailmassa, jossa nälänhädästä kärsivien ihmisten määrä on ollut kasvussa vuodesta 2014 lähtien. Joka päivä heitetään tuhansittain syömäkelpoista ruokaa hukkaan. Vuonna 2019 arviolta 931 miljoonaa tonnia ruokaa, toisin sanoen 17 prosenttia, kuluttajien saatavilla olevasta ruoasta päätyi kotitalouksien, jälleenmyyjien, ravintoloiden ja muiden ruokapalveluiden roskakoriin, kertoo YK:n tutkimus, jonka tarkoituksena on tukea maailmanlaajuista pyrkimystä ruokahävikin puolittamiseksi vuoteen 2030 mennessä. 29. syyskuuta vietetäänkin kansainvälistä tietoisuuden päivää ruokahävikistä ja jätteistä.
Kokki ruokahävikin vähentämisen puolesta
Yksi ruokahävikkiä vastaan taistelevista ruoanlaiton ammattilaisista on ruotsalainen Karin Sundgren, joka on kirjoittanut kirjan No waste, just taste. Hän harjoittaa liiketoimintaa, joka perustuu lisäämään tietoisuutta ruokahävikkipohjaisista aterioista. Hän puhuu isosti sen puolesta, että muutkin oppisivat hyödyntämään ruokaa uudelleen, hän työskenteleekin aktiivisesti ruokahävikin vähentämisen puolesta.
“Minun mantrani on yleensä, että mitään ei saa jättää yli. Jos teen ruokaa, minun on käytettävä kaikki mahdollinen koko prosessissa. Se on vaikeaa, mutta pakottaa minut olemaan luova”, Karin sanoo. “Olen aina ollut yhteiskunnallisesti valveutunut. Kun aloin työskennellä kokkina, huomasin miten paljon päivittäin heitetään ruokaa pois. Maailman ollessa epäoikeudenmukainen ja eriarvoisuus lisääntyvää, koenkin, että ruoan ollessa minulle läheisin ja erityisosaaminen, minulla on mahdollisuus vaikuttaa yleisen tietoisuuden lisäämisellä.”
Ruokahävikki on ruokaa, jota saa syödä, mutta myös monista syistä ei. Suurin osa ruokahävikistä syntyy kotitalouksissa, mutta ruokaa heitetään turhaan roskiin koko elintarvikeketjussa monista eri syistä. Ruokahävikin voikin jakaa kahteen osaan. Osa on väistämätöntä ruokahävikkiä, esimerkiksi kuoret, luut, ytimet ja kahvinporot – ja toinen osa on yleensä vältettävissä olevaa, jota kutsutaan ruokajätteeksi. Ruokahävikkiä esiintyy elintarvikeketjun kaikissa vaiheissa: alkutuotannossa, tukkukaupoissa, tavarantoimittajissa, myymälöissä, ravintoloissa ja kaupallisissa keittiöissä sekä kotitalouksissa. Mutta muutosta on kuitenkin odotettavissa.
Kestävä kehitys keittiöalalla
“Kestävä kehitys on asia, joka tulee esiintymään entistä enemmän myös keittiöalalla”, Karin Sundgren sanoo. “Viimeisten 15 vuoden aikana on tapahtunut paljon. Ruokajätteen käsittely, jätteiden lajittelu ja millaisia tuotteita käytetään. Ollaan kaukana siitä, kellä on varaa tai energiaa välittää. Siksi on mielestäni hyvä, että siitä tulee tapa ja sääntö, joten kaikkien pitää alkaa toimia tietyllä tavalla.”
Ruokahävikki ja jäte heikentävät elintarvikejärjestelmiemme kestävyyttä. Kun ruokaa katoaa tai menee hukkaan, kaikki ruoantuotantoon käytetyt resurssit – mukaan lukien vesi, maa, energia, työ ja pääoma – menevät hukkaan. Lisäksi ruokahävikin ja jätteen sijoittaminen kaatopaikoille johtaa kasvihuonekaasupäästöihin, mikä edistää ilmastonmuutosta. Ruokahävikki ja jäte voivat vaikuttaa myös kielteisesti elintarviketurvallisuuteen ja ruoan saatavuuteen sekä lisätä ruoan hintaa.
Maapallon resurssien epätasainen jakautuminen
YK:n Elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) mukaan lähes kolmannesta maailman ruoasta ei syödä koskaan. Kestävän kehityksen tavoite numero 12, Vastuullinen kulutus ja tuotanto, on johtanut siihen, että YK on luonut indeksejä, jotka osoittavat kuinka paljon ruokaa todellisuudessa heitetään pois tai muista syistä jää käyttämättä. Näiden mittareiden nimet ovat Food Loss Index ja Food Waste Index.
“Ongelman voittamiseksi tarvitaan huomattavasti suurempia rakenteellisia muutoksia. Se, että puhun täällä Ruotsissa porkkanan kuorien käyttämisestä voi tuntua loukkaukselta isolle osalle maailman väestöä alueilla, joissa ruokahävikki ei koskaan ole edes ollut ongelma ja jossa kaikki hyödynnetty. Kuten myös me teimme täällä useita vuosia sitten”, lisää Karin.
Hävikki johtuu liian suuresta rahamäärästä osalla väestöä ja liian halvasta ruoasta, Karin toteaa ja jatkaa: Kyseessä on yksinkertaisesti maapallon resurssien epätasainen jakautuminen. Hävikin vähentäminen johtaa myös parempaan ilmastoon ja siten parempaan elämään ihmisille, jotka elävät kuivuudessa ja tulvissa, koska väestön varakas osa kuluttaa liikaa ja jossa suurin osa ruokahävikkiäkin on.
Neljä konkreettista vinkkiä ruokahävikin vähentämiseen:
- Inventoi jääkaappi vähintään kerran viikossa ja tee illallissuunnitelmat sen perusteella, mitä kotona jo on. Ehkä sinun ei tarvitse täydentää niin paljon saadaksesi täydellisen aterian. Lisäksi voit olla luova ja ehkä jopa keksiä uusia yhdistelmiä, älä lukitse itseäsi liikaa resepteihin.
- Säilytä raaka-aineet oikein, jolloin säilyvyysaika pitenee.
- Haista ja maista tavarat, älä sokeasti luota päivämääräleimaan. Monet tuotteet kestävän pitkään parasta ennen -päiväyksen jälkeenkin. Tuota takaisin luottamus aisteihisi.
- Jos ostat ruokaa samana päivänä, valitse kasvis tai tuote, jonka viimeinen käyttöpäivä on lyhin. Vihanneksen maistuvat usein paremmalta, kun ne ovat täysin kypsiä ja autat kauppiasta eroon tavaroista, jotka muutoin todennäköisesti menevät hukkaan.
Lue lisää aiheesta aiemmasta julkaisustamme täältä.