Suomi on jo toista vuotta peräkkäin ykkössijalla vuosittaisessa kansainvälisessä kestävän kehityksen vertailussa. Vertailussa arvioidaan maiden edistymistä Agenda 2030 –ohjelman ja sen kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista. Ohjelman 17 tavoitteesta Suomi on saavuttanut tai on lähellä saavuttaa erityisesti sosiaaliseen kestävyyteen liittyvät tavoitteet. Ekologiseen kestävyyteen liittyy edelleen tavoitteita, joissa Suomella on yhä tehtävää.
Tulokset ovat merkittäviä
Kestävän kehityksen toimikunnan pääsihteeri Sami Pirkkala sanoo, että tulokset ovat merkittäviä.
“Kestävä kehitys tarkoittaa ihmisten hyvinvoinnin turvaamista maapallomme kantokyvyn rajoissa. Suomen vahvuus on pitkäjänteisissä investoinneissamme ihmisten hyvinvoinnin ja tasa-arvon turvaamiseksi. Suomelle keskeisenä haasteena on selvittää miten voimme ylläpitää nykyinen hyvinvoinnin taso maapallon rajoitteet huomioituina.”
Maat luokitellaan niiden kokonaispistemäärän mukaisesti. Kokonaispistemäärä mittaa edistymistä kaikkien 17 kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Pisteet tulkitaan prosentteina SDG-saavutuksista. Pistemäärä 100 osoittaa, että kaikki kestävän kehityksen tavoitteet on saavutettu. Suomi sai tuloksena 86.51 jättäen Tanskan jälkeensä pistein 85.63, Ruotsin kolmanneksi pistein 85.19 ja Norjan 82.35.
Tavoitteet riskillä
Raportti myös osoittaa, että kestävän kehityksen tavoitteet ovat riskillä useiden peräkkäisten ja risteävien kriisien vuoksi, esimerkiksi COVID-19, ilmastonmuutos ja konfliktit. Kaikki nämä vaikuttavat myös kestävän kehityksen tavoitteisiin aiheuttaen lisäkriisejä muun muassa elintarvike- ja ravitsemusaloilla mutta myös terveyden, koulutuksen, ympäristön ja rauhan sekä turvallisuuden aloilla. Tilanne nykyisten kriisien aikana uhkaa sekä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista että omaa selviytymiskykyämme, todetaan raportin yhtenä keskeisistä viesteistä.
COVID-19:n kielteiset vaikutukset tavoitteisiin voidaan nähdä kaikista selvimpinä. Tämä lisäksi maailmalla on edessä hauras toipuminen eikä pandemia ole vielä täydellisesti ohi. Pandemia pyyhki pois yli neljän vuoden edistyksen köyhyyden selättämisestä ja johti 93 miljoonan ihmisen äärimmäiseen köyhyyteen vuonna 2020. Keskeisten terveyspalveluiden häiriintyminen aiheutti rokotuskattavuuden laskuun ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen ja tuberkuloosi– sekä malariakuolemien lisääntymiseen. Yli 24 miljoonaa oppilasta, esikoulusta yliopistotasolle, ovat vaarassa etteivät pääse palaamaan kouluihin lainkaan.
Edelleen haasteita
Arvostetun vertailun laativat vuosittain YK:n alainen Sustainable Development Solutions Network ja Bertelsmann-säätiö. Uusimman vertailun mukaan Suomi on saavuttanut köyhyyden vähentämisen, puhtaaseen ja edulliseen energiaan sekä hyvään koulutukseen liittyvät tavoitteet. Suomi pärjää yhteiskunnallisen kestävyyden tavoitteissa ja on myös lähellä saavuttaa eriarvoisuuden vähentämisen, sukupuolten tasa-arvon edistämisen, inhimilliseen työhön ja talouskasvuun sekä rauhaan ja oikeusvaltioon liittyvien tavoitteiden saavuttamisen. Suomella on edelleen kuitenkin haasteita, jotka liittyvät ekologiseen kestävyyteen, ilmastonmuutoksen torjuntaan, kestävämpään kulutus- ja tuotantotapojen kestävöittämiseen sekä luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseen.
“Käsillä on globaali oppimisen kriisi ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa voi johtaa muun muassa ruokakriisiin, joka edelleen vaikeuttaa tavoitteiden saavuttamista. Kaiken tämän keskellä on kuitenkin tärkeää rakentaa nuorille ja tuleville sukupolville kuva tavoittelemisen arvoisesta tulevaisuudesta. Se on kestävän kehityksen ydin”, Pirkkala painottaa.
Aiheesta myös Suomen valtioneuvoston sivuilta.