YK:n järjestöt käynnistävät hätäavun tuhoisien Turkin ja Syyrian järistysten jälkeen

Varhain maanantaiaamuna Etelä-Turkissa ja Pohjois-Syyriassa sattunut massiivinen maanjäristys on aiheuttanut pelkoa humanitaarisesta kriisistä. YK:n avustusjärjestöt ovat ryhtyneet auttamaan tuhansia uhreja. Alun perin 7,8 magnitudin järistys iski Gaziantepin lähelle. Ainakin 78 jälkijäristystä on raportoitu, joiden jälkeen seurasi toinen 7,5 magnitudin maanjäristys. Kyseessä on voimakkain Turkissa mitattu maanjäristys sitten vuoden 1939.

Ajatukseni suuntaavat Turkin ja Syyrian kansalle tänä traagisena hetkenä”, sanoi YK:n pääsihteeri António Guterres lausunnossaan. ”Yhdistyneet kansakunnat on täysin sitoutuneet tukemaan kärsineitä. Tiimimme ovat paikalla arvioimassa tarpeita ja tarjoamassa apua.”

Turkin hallitus on antanut tason 4 hälytyksen ja pyytänyt kansainvälistä apua.

Turkin-maanjäristykset-helmikuu-eloonjääneiden-etsintä-UNOCHA
Syyrian Samadassa jatketaan eloonjääneiden etsintöjä 6. helmikuuta tapahtuneen maanjäristyksen jälkeen. Kuva: Ali Haj Suleiman/UNOCHA

Maailman terveysjärjestön WHO:n luokiteltuja hätäapuryhmiä koskeva aloite on aktivoitu vastauksena kansainväliseen avunpyyntöön, jotta katastrofissa loukkaantuneille ja heikoimmassa asemassa oleville henkilöille voidaan tarjota perusterveydenhuoltoa, järjestö sanoi.

Kansalliset viranomaiset keskittyvät etsintä- ja pelastustöihin heti maanjäristysten jälkeen ja ennakoivat samalla lisääntyvää tarvetta traumahoitoon loukkaantuneiden hoitamiseksi.

”Välitön prioriteetti on tukea paikallisia toimia”, sanoi WHO:n Euroopan hätäavun johtaja Catherine Smallwood, joka koordinoi Turkin maanjäristyksen torjuntaa WHO:n Euroopan toimistossa. ”Turkilla on erittäin hyvät valmiudet reagoida maanjäristyksiin, mutta tuhojen laajuus on  tällä hetkellä niin suuri, että se on suunnannut hälytyksen kansainvälisen lääketieteellisen avun saamiseksi.”

Kaikista luonnonkatastrofeista maanjäristykset aiheuttavat eniten kuolonuhreja ja niiden osuus kaikista katastrofikuolemista vuosina 2000-2019 on 58 prosenttia. Maanjäristyksen vaikutus voimistuu entisestään, kun se iskee erityisen haavoittuville alueille, joista saattaa puuttua kestävä infrastruktuuri ja humanitaariset tarpeet ovat suuret”, sanoo YK:n katastrofiriskien vähentämistoimiston johtaja Mami Mizutori.

  • Ilmastokatastrofit vaikuttavat nyt kovemmin kuin ikinä aiemmin, lue lisää aiheesta täältä.
Syrian-Samada-maanjäristysten-jälkitila-UNOCHA
Helmikuun 6. päivän maanjäristyksen uhria hoidetaan Syyrian Samadassa. Kuva: Ali Haj Suleiman/UNOCHA

Syyrian avustusyhteys kärsii

Maanjäristys vaikutti voimakkaasti myös Luoteis-Syyriaan, jossa 4,1 miljoonaa ihmistä on nykyisin riippuvaisia humanitaarisesta avusta. Suurin osa heistä on naisia ja lapsia. YK:n pakolaisjärjestö Syyriassa (UNHCR) ”koordinoi aktiivisesti toimiaan YK:n järjestöjen ja muiden humanitaaristen toimijoiden kanssa avun ja tuen toimittamiseksi Syyriassa apua tarvitseville”.

Tällä hetkellä Syyrian yhteisöjä koettelevat samanaikaisesti meneillään oleva koleraepidemia ja ankarat talviset olosuhteet, kuten rankkasateet ja lumi viikonloppuna. Humanitaariset tarpeet ovat suurelta osin ylikuormitettua ja vuoden 2022 viimeisellä neljänneksellä on todettu jopa 48 prosentin rahoitusvaje (802,1 miljoonasta Yhdysvaltain dollarista uupuen 371,1 miljoonaa dollaria).

Turkin ja Syyrian maanjäristystä koskeva vetoomus

Huolimatta kodeille, teille ja infrastruktuurille aiheutuneista merkittävistä vahingoista hätä- ja etsintä- ja pelastusryhmät ovat lähteneet arvioimaan ja priorisoimaan kiireellisiä tarpeita ja antamaan henkeä pelastavaa apua. Sinäkin voit auttaa.

Jos haluat lahjoittaa YK:n apua uhreille, katso lisätietoja täältä ja täältä.

  • Vuodelle 2023 11 muuta seurattavaa maailmantapahtumaa löytyy täältä.
  • Lue täältä miten YK auttaa luonnonkatastrofeista kärsiviä.

Uusimmat artikkelit

António Guterresin viesti koronaviruksesta