Kansainvälinen alkuperäiskansojen kielten vuosikymmen 2022-2023. Alkuperäiskansoiksi katsotaan noin 6% maailman kokonaisväestöstä, kuitenkin alkuperäiskansojen puhumien kielten määrä on tätäkin merkittävämpi. On arvioitu, että 6700 maailmassa puhutusta kielestä yli 4000 on alkuperäiskieliä.
Grönlannin ja saamen kielet
Grönlannissa esimerkiksi puhuttujen kielten ja murteiden määrä on luonut haasteita koko Grönlannin nykyhistorian ajan. Grönlannin kielen kolme päämurretta – itägrönlanti, länsigrönlanti, ja pohjoisgrönlanti (joka tunnetaan myös nimellä Thulen murre) – sekä erityisesti instituutioiden käytetty tanska ja kansainvälisesti käytännöllinen englanti jättävät avoimeksi kysymyksen, kuinka onnistuu kestävä kielipolitiikka maassa niin, että alkuperäiskielet ja kulttuuria kunnioitetaan.
Saamen kieli on taas tunnustettu ainoaksi etniseksi alkuperäiskieleksi Euroopan unionissa. Saamen kielet ovat myös Euroopan alkuperäiskieliä ja niiden sanotaankin olevan itämerensuomalaisten kielten, eli suomen ja viron, lähimpiä sukulaisia. Saamen kielet luokitellaan kuuluvaksi suomalais-ugrilaiseen kieliryhmään, joten esimerkiksi saamen ja suomen kielen välillä sanotaan oleva yhteinen esi-isien kieli.
Hallinnollinen kieli
Grönlannin virallinen kieli on grönlanti, mutta tanskalla on suuri merkitys erityisesti pääkaupungin Nuukin hallinnollisessa osassa. Käytännön esimerkkinä jälkimmäisestä voidaan todeta, että huomattava osa Grönlannin yliopiston opetussuunnitelmista opetetaan tanskaksi ja englanniksi – ei grönlannin kielellä. Tämä aiheuttaa luonnollisesti ongelmia niille kansalaisille, jotka eivät puhu kumpaakaan kieltä tai puhuvat niitä vain riittämättömällä tasolla. Sama ongelma ilmenee oikeudenkäynneissä.
Näiden tekijöiden perusteella yksi suurimmista haasteista nykypäivän grönlannin yhteiskunnassa on monimutkainen suhde kielten ja niiden kulttuuristen sekä poliittisten vaikutusten välillä. Ehkä grönlannin murteiden vahvistaminen tuo mukanaan alkuperäiskansojen kulttuurin, identiteetin ja elämän säilyminen. Samalla hallinnollisen kielen muuttaminen on monimutkainen prosessi, jota ei tehdä yhdessä yössä, eikä se ole asia, jota kaikki välttämättä haluaisi.
Myönteistä on, että grönlannin virallisena kielenä sillä on vahva asema alkuperäiskielenä – vahvempi kuin monilla muilla inuiittikielillä maan ulkopuolella. Tämän vuoksi Grönlannissa onkin ajankohtaisena kysymyksenä se, että mitä kieliä ja murteita olisi korostettava pidemmällä aikavälillä.
- Lue lisää täältä aiemmin Grönlannin kielipolitiikasta kirjoitettu artikkelimme.
Useammat saamenkielen muodot
Saamen kielestä puhuttaessa ei tarkoiteta vain yhtä kieltä, vaan saamen kielestä on olemassa useita muotoja. Saamen kieliä puhutaan neljässä maassa: Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä. Saamelaisten lukumäärän sanotaan olevan 60 000 ja 100 000 välillä, riippuen siitä, miten sitä mitataan.
Nykyiset saamen kielet ovat kehittyneet saamelaismurteista, joita on yhteensä yhdeksän: länsisaamen ryhmään kuuluvat etelä-, uumaja-, piitimen-, vlach- ja pohjoissaame. Itäsaamelaiseen ryhmään kuuluvat inarin-, koltan-, kildin- ja turjansaame.
Saamen kielilaki
Suomessa ja Norjassa saamella on ollut virallinen asema kielenä, jolla on erillinen kielilaki. Esimerkiksi Suomen perustuslain mukaan saamelaisilla on alkuperäiskansana oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Ruotsissa saamelaisten kielelliset oikeudet on taas turvattu vähemmistölailla, kuten kaikkien kansallisten vähemmistöjen (romanien, ruotsinsuomalaisten ja tornionlaaksolaisten) ja heidän kieltensä osalta.
Saamen kielen on jo vuosikymmeniä tunnustettu hukkuvan nykyisten valtakielten alle. Erityisen uhanalaisia ovat pienet saamen kielet, inarinsaame ja koltansaame. On myös huomattava, että suurin osa saamelaisista asuu nykyään kotiseutunsa ulkopuolella. Tätä on pidetty erityisenä haasteena kielellisten oikeuksien turvaamiselle. Kaikesta huolimatta saamen kielen merkitys on kasvamassa. Saamenkieliset tiedotusvälineet ovat pyrkineet elvyttämään kieltä: kadonneet sanat ja ilmaisut ovat palanneet takaisin käyttöön, ja uusia sanoja luodaan tietoisesti. Saamen kieltä opetetaan paitsi äidinkielenä myös vieraana kielenä. Saamen kielen osaamista pyritään tietoisesti levittämään. Onhan kielen kehittäminen Suomessa perustuslaillinen oikeus.
- Lue lisää täältä aiemmin julkaistu artikkelimme saamelaisten asemaa ja oikeuksia käsittelevästä elokuvasta.
Alkuperäiskielten kansainvälinen vuosikymmen
Alkuperäiskansa-asioiden pysyvä foorumi suositteli yleiskokoukselle alkuperäiskansojen kielten kansainvälisen vuosikymmenen julistamista vuonna 2019 – Alkuperäiskansa-asioiden pysyvän foorumin suosituksen mukaisesti Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous (päätöslauselmassaan A/RES/74/135) julisti vuosien 2022-2032 välisen ajanjakson alkuperäiskansojen kielten kansainväliseksi vuosikymmeneksi (IDIL 2022-2032). Tarkoitus kiinnittää maailmanlaajuista huomiota monien alkuperäiskansojen kielten kriittiseen tilanteeseen ja saada sidosryhmät sekä voimavarat liikkeelle kielten säilyttämisen, elvyttämisen ja edistämisen hyväksi.