Léonie d´Aunetista tuli historian ensimmäinen nainen, joka vieraili Huippuvuorten saaristossa vuonna 1839, visiitti kuvattiin vierailuna pohjoisnavalle. Vaikka Huippuvuoret on 1 000 kilometrin päässä, polaarinen jääreuna kosketti tuolloin saaria ja ajojää täytti sen lahdet sekä vuonot.
Kun YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon vieraili saarilla 170 vuotta myöhemmin Kööpenhaminassa vuonna 2009 pidetyn COP15-ilmastokokouksen aikana, samat lahdet olivat lähes jäättömiä.
Huippuvuorten valinta ilmastotoimien esimerkkitapauksena ei ollut sattumaa: Missään muualla maapallolla ei ole nähty nopeampaa lämpenemistä. Arktinen alue yleensä on lämmennyt lähes neljä kertaa nopeammin kuin muu maapallo – ja Huippuvuoret vielä nopeammin. Kun maapallo on noin 1,1°C lämpimämpi kuin teollisen vallankumouksen alussa, Huippuvuorilla lämpötila on noussut 4°C vuodesta 1971 eli hieman yli puolessa vuosisadassa.
- Lue lisää arktisen alueen ja jäätiköiden lämpenemisestä täältä.
7-10ºC:n nousu vuoteen 2100 mennessä
Norjan ympäristövirasto ennusti vuonna 2019 julkaistussa raportissaan, että tulevien ilmastokaasupäästöjen keskisuurten ja suurten skenaarioiden mukaan ilman vuotuinen lämpötila nousee hämmästyttävät 7-10°C ennen vuotta 2100. Jäätiköiden pinta-ala ja massa pienenevät pahasti 2000-luvulla, joka osaltaan vaikuttaa osaltaan merenpinnan maailmanlaajuiseen nousuun.
Vaikka Léonie d´Aunet oli ensimmäinen nainen Huippuvuorilla, norjalaiset, hollantilaiset, englantilaiset ja ranskalaiset valaanpyytäjät – perinteisesti miehiä – olivat vuosisatojen ajan käyttäneet saaria tukikohtanaan. Huippuvuoret kulki nimellä Spitzbergen, kunnes se siirtyi Norjan suvereniteetin alle vuonna 1925.
D´Aunet kuvaili hetkeä, jolloin hän astui ensimmäistä kertaa maahan Magdalenanlahdella: ”Sanoin astuvani maahan, kuten tavallisesti on tapana, mutta minun olisi pitänyt sanoa lumeen, koska en nähnyt pienintäkään osviittaa maasta”, hän kirjoitti kirjassaan Voyage d´une femme au Spitzberg (1854).
Kesälläkin kaikki oli lumen peitossa. ”Jokaisen vuoren välissä on jäätiköitä, jotka vain kasvavat joka vuosi. Tämä on odotuksenmukaista: 10 kuukautta kestävän talven aikana kasaantuva valtava lumimäärä ei voi muuttua vain muutamia viikkoja kestävän kesän aikana. Lopulta ajan myötä jäätiköt ovat yhtä korkeita kuin ympäröivät graniittihuiput.”
Ranskalaisnaisen ennusteet eivät tietenkään ole toteutuneet.
La Recherche -retkikunta
D´Aunet’n matka napa-alueelle oli osa ranskalaisen luonnontieteilijä Paul Gaimardin johtamaa niin sanottua La Recherche -retkikuntaa. D´Aunet matkusti miehensä François-Auguste Biardin kanssa, joka oli Auguste Mayerin kanssa yksi retkikunnan mukana olleista maalareista. Heidän ansiostaan saimme teokset, jotka esittävät Huippuvuorten upeuden noin vuonna 1840 ennen ilmastonmuutoksen alkamista.
Kun UNRIC haastatteli professori Thomas V Schuleria, Oslon yliopiston geotieteiden laitoksen professoria, hän oli komennuksella Huippuvuorten yliopistokeskuksessa. Siellä la Recherche -retkikunnan piirustukset koristavat tiloja.
”Havaitsemme, että Huippuvuorten jäätiköt menettävät massaa erityisesti kahden viime vuosikymmenen aikana ja ilmeisesti yhä nopeammin. Tämä on laadullisesti tutkittuna hyvin itsestäänselvää”, Schuler sanoo. Asiat muuttuvat kuitenkin hieman monimutkaisemmiksi, kun kyse on tämän määrällisestä arvioinnista, sillä koillisen ja lounaan välillä on alueellisia eroja. ”Lämpimämmässä lounaisosassa tapahtuu voimakasta sulamisen aiheuttamaa massahäviötä.”
Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat jo nyt olleet tappavia. Vuonna 2015 lumivyöry vaati kaksi ihmishenkeä Longyearbyenissä, maailman pohjoisimmassa pysyvässä asutuskeskuksessa. Heitä on kutsuttu Huippuvuorten ensimmäisiksi ilmastonmuutoksen aiheuttamiksi kuolemantapauksiksi.
- Tiesitkö, että ilmastonmuutoksen takia pakolaisia on kolme kertaa enemmän kuin sotien? Lue lisää täältä.
Kun otetaan huomioon, että tutkijat ovat lähes yksimielisiä siitä, että fossiilisten polttoaineiden poltosta syntyviä hiilidioksidipäästöjä syytetään maapallon lämpenemisestä, voi olla yllättävää, että hiilikaivostoiminta jatkuu Huippuvuorilla ja että se on yhä kannattavampaa energiakriisin sekä Ukrainan sodan vuoksi.
- Tiesitkö, että kosteikot imevät hiilidioksidia ja auttavat siis hidastamaan ilmaston lämpenemistä sekä vähentämään saastumista? Lue lisää kosteikoista, ts. maapallon munuaisista, täältä.
Merijää voi hävitä vuoteen 2035 mennessä
Kesäisen merijään määrä on puolittunut 1980-luvulta lähtien. Jotkut tutkijat pelkäävät, että se häviäisi kokonaan vuoteen 2035 mennessä. Se, miten ilmastonmuutos vaikuttaa Huippuvuorten luonnon monimuotoisuuteen, voi olla jossain määrin epäselvää, mutta ei ole epäilystäkään siitä, mitä jääkarhuille tapahtuu, kun merijääpitoisuus pohjoisella Barentsinmerellä vähenee huomattavasti.
- Lue lisää NCCS:n teettämästä Huippuvuorten ilmastonlämpenemisennusteesta täältä.
Palattuaan Pariisiin 1840-luvulla d´Aunaylla oli kuuluisa suhde kirjailija Victor Hugon kanssa, minkä jälkeen hän erosi miehestään François-Auguste Biardista. Jotkut sanovat, että kuningas Louis Philippe antoi Biardille tärkeän toimeksiannon vastineeksi siitä, että hän hellitti Hugoa.
Joka tapauksessa hän maalasi freskoja Pariisin luonnonhistoriallisen museon geologisen osaston sisäänkäynnin seiniin. Ne esittävät upeaa jääkarhujen ja mursujen metsästystä. Huippuvuorten ympärillä olevan napajään vetäytyessä jääkarhut ovat jo nyt vaikeuksissa ja 10ºC:n lämpötilan nousu muuttaisi eläinten elämän tunnistamattomaksi.
Jos dramaattisimmat ennusteet toteutuvat, jääkarhuja ei ehkä ole enää jäljellä maalattavaksi, ainakaan Huippuvuorilla.