Koulutus tarjoaa lapsille mahdollisuuden ponnistaa köyhyydestä ja näyttää tietä lupaavampaan tulevaisuuteen. Kuitenkaan noin 244 miljoonaa lasta ja nuorta eri puolilla maailmaa ei tavoita koulutusta; 617 miljoonaa lasta ja nuorta ei osaa lukea eikä omaa taitoja peruslaskutoimituksille; ainoastaan vajaat 40 prosenttia Saharan eteläpuoleisen Afrikan tytöistä suorittaa toisen asteen koulutuksen loppuun ja noin neljä miljoonaa pakolaislasta sekä -nuorta ei käy koulua. Heidän oikeuttaan koulutukseen täten loukataan – tätä ei voida hyväksyä. YK on julistanut 24. tammikuuta Kansainväliseksi koulutuspäiväksi, tarkoituksena on muistuttaa koulutuksen merkityksestä rauhan ja kehityksen kannalta.
Ilman osallistavaa, tasa-arvoista ja laadukasta koulutusta sekä elinikäisiä oppimismahdollisuuksia, valtiot eivät onnistu saavuttamaan sukupuolten tasa-arvoa tai katkaisemaan köyhyyden kierrettä, joka jättää miljoonia lapsia, nuoria ja aikuisia jälkeen kehityksestä.
- Lue UNESCO:n raportti aiheesta täältä.
- Lue lisää Kansainvälisen koulutuspäivän aiheesta UNESCO:n sivuilta täältä.
Miksi juuri nyt tärkeää?
Maailma on käännekohdassa ja tiedämme, että tieto sekä uuden oppiminen ovat uudistuksen ja muutoksen perusta. Kansainväliset eroavuudet tarkoittavat kuitenkin sitä, että nykyinen koulutus ei vielä täytä lupaustaan auttaa luomaan rauhanomaista, oikeudenmukaista ja kestävää tulevaisuutta.
Pohjoismainen taso – muutoksen jäljillä, entä investoinnit?
Pohjoismaat tunnetaan hyvin vahvasta sitoutumisestaan maksuttomaan koulutukseen sen kaikilla tasoilla. Agenda 2030 ja Pariisin sopimus näyttävät tavoitteessamme tietä: Pohjoismaiden pääministerien vuonna 2019 vahvistaman vision tavoitteena onkin, että Pohjoismaista tulee maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä. Alueella korkeakoulutuksen julkinen rahoitus on maailman korkeinta tasoa, mutta rahoituksen kokonaistaso ei ole enää suhteellisesti yhtä korkea kuin aiemmin.
Pohjoismaissa julkisen sektorin laajentuminen ja veroasteen nousu ovat pysähtyneet 1980- ja 1990-luvuilla. Rahoituksen suhteellinen muutos näkyykin oppimistuloksissa ja yhteiskunnan eriarvoisuuden kehityksessä. Tanskassa on esimerkiksi uuden hallituksen astuttua virkaan vuoden 2022 lopulla noussut keskustelu koulutuksen leikkaamisesta nykyiseltä tasoltaan: mahdollisuudesta lyhentää maisterin tutkinnon kokonaiskestoa kahdesta vuodesta yhteen vuoteen. Argumentteina ovat säästötoimenpiteet ja tehokkaampi yhteys työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen, jonka katsottaisiin olevan yhteydessä tuottavuuden kasvuun – tosin ehdotuksia on kritisoitu voimakkaasti, sillä tietyillä aloilla on perusteltuja syitä kaksivuotiselle koulutukselle, eikä koulutuksen leikkaamista pidetä ratkaisuna työttömyyslukuihin.
Tämän lisäksi Suomessa tutkimus- ja kehitystoiminta on viime vuosina alkanut jäädä jälkeen esimerkiksi Ruotsista. Tämän lisäksi maan oppimistulokset ovat jääneet jälkeen Tanskasta. Norja sen sijaan näyttää OECD:n mukaan pysyvän muiden Pohjoismaiden kärjessä tutkimus- ja koulutusinvestoinneissa.
Jotta voimme investoida ihmisiin, koulutus on asetettava etusijalle.
”Koulutus on yhteiskuntien, talouksien sekä jokaisen ihmisen potentiaalin perusta. Tämänvuotisen kansainvälisen koulutuspäivän teema muistuttaa meitä siitä, että ”jotta voisimme investoida ihmisiin, koulutus on asetettava etusijalle.”
”Tulee luodaan koulutusjärjestelmiä, jotka voivat tukea tasa-arvoisia yhteiskuntia, dynaamisia talouksia sekä jokaisen oppijan rajattomia unelmia”, sanoo Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri, António Guterres.
- Lue täältä miten yli 130 maata on päättänyt taistella koulutuskriisin puolesta.
On olennaista ymmärtää koulutukseen toteutettujen investointien yhteys yhteiskunnan teknologissa kehityksessä, mutta myös sen kyvyssä kasvattaa tuotteiden ja palveluiden jalostusastetta sekä kykyä luoda uusia tuotteita.
Meidän on edelleen asetettava koulutus etusijalle. Myös Pohjoismaiden keskuudessa.
- Koulutus on ihmisoikeus, julkinen hyödyke ja julkisen vastuu.
Oikeus koulutukseen on kirjattu Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 26 artiklaan. Vuonna 2015 hyväksytyn Kestävän kehityksen Agenda 2030 hyväksymisen jälkeen on tunnustettu, että koulutus on olennainen edellytys myös kaikkien 17 kestävän kehityksen tavoitteen saavuttamiselle. Erityisesti Kestävän kehityksen tavoite numero 4, jonka tavoitteena on ”varmistaa avoin, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus sekä elinikäiset oppimismahdollisuudet” kaikille vuoteen 2030 mennessä.