A-Ö Verkkosivun hakemisto

Taistelu saamelaisten syrjimistä vastaan jatkuu

Pohjoismaissa on myös ollut rasismia vuosituhansia, ja vähemmistöistä erityisesti saamelaiset ovat olleet kohteena. He ovat joutuneet vaihtamaan elämäntyylinsä samalla, kun heitä kohtaan on toteutettu myös ihmisoikeusloukkauksia ja väkivaltaa. Taistelu saamelaisten syrjimistä vastaan jatkuu, ja tietoisuuden lisääminen alkuperäiskansan kohtaamista vääryyksistä on ainoa tapa parantaa heidän asemaansa.

Rasismia esiintyy monin eri tavoin, ja monet ihmiset maailmanlaajuisesti joutuvat kärsimään siitä. Maaliskuun 21. päivänä vietetään kansainvälistä päivää rotusyrjinnän poistamiseksi, jolloin muistellaan kaikkia niitä ihmisiä, jotka ovat rotunsa vuoksi olleet väkivallan kohteena. Päivän tarkoitus on myös kannustaa ihmisiä rasismin ja syrjinnän vastaisuuteen.

Rasismi ja saamelaiset

Vähemmistöt ympäri maailmaa kohtaavat rasismia, ja alkuperäiskansat ovat niistä yksi esimerkki. Vaikka kansainvälisesti ihmisoikeuksissa onkin edistytty paljon, alkuperäiskansat kohtaavat vieläkin jokapäiväistä väärinkohtelua.

Saamenmaa eli saamelaisten kotiseutualue ulottuu Fennoskandian alueella Norjan pohjoisosista Venäjälle saakka. Saamelaiset ovat olleet tekemisissä alueen neljän eri maiden kanssa siitä lähtien, kun alueet ovat uudelleenasutettu. Saamelaiset kansana ovat kohdanneet syrjintää ja rasismia valtioiden tahoilta samalla, kun he ovat menettäneet maitaan mm. maanviljelijöille ja teollisuudelle. Heidän olemassaoloaan on kyseenalaistettu mm. rotututkimuksilla, ja kulttuurin sekä kielen tukahduttamisella. Historia on täynnä ihmisoikeusloukkauksia saamelaisia kohtaan, mutta näistä monet jatkuvat vielä tänä päivänäkin.

”Saamelaiset kokevat rasismia vieläkin. Tämä on seuraus siitä, kun on kiistelty kalastus- ja metsästysoikeuksista. Vihapuhe netissä on myöskin räjähtänyt käsiin”, nuori saamelaisjournalisti Elin Marakatt Ruotsista kuvailee.

Marakatt on myös poronhoitaja, joka on itse nähnyt saamelaisia kohtaan olevan vihan tulleen kohdistetuksi poroihin, joilla on saamelaisille kulttuurillinen merkitys ja arvo.

”Porot ovat kulttuurimme perusta. Joskus niitä löytyy ammuttuina, yliajettuina tai pahoinpideltyinä. Nämä kaikki ovat viharikoksia ja rasismia saamelaisia kohtaan”, hän kommentoi.

Ruotsia, Norjaa ja Suomea on kansainvälisesti kritisoitu alkuperäiskansoihin liittyvistä poliittisista käytännöistä, sekä maiden haluamattomuudesta tunnustaa saamelaisten oikeudet vielä tänäkin päivänä.

Poroja
Porot ovat saamelaisten kulttuurin perusta. Kuva: Elin Marakatt.

Nuoret saamelaiset rasismia vastaan

Nuoret rasismia vastaan on vuoden 2021 kansainvälisen päivän rotusyrjinnän poistamisen puolesta, pääteema. Rasismi saamelaisia kohtaan on jatkunut todella kauan, ja se on syvälle juurtunutta.

”Nuoret saamelaiset näkevät ja kokevat kaikenlaista häiritsevää käyttäytymistä, vihapuhetta ja hyökkäyksiä kulttuuriaan ja kieltään vastaan. Jokin aika sitten eräs saamelainen Tromssassa (Norjassa) oli hyökkäyksen kohteena, kun hän sattui puhumaan äidinkieltään eli saamea bussissa”, Marakatt sanoi ja lisäsi: ”Nuoret kuitenkin ovat nousseet vastarintaan ja tuovat nämä asiat julki”.

Tämä saamelaisnainen puolusti itseään ja juttu levisi myös mediaan. Sosiaalisen median avulla monet ihmiset osallistuivat kampanjaan rasismia vastaan, jonka viesti oli: ”Nyt riittää jo”. Kyseinen tapaus herätti myös Norjan kulttuuriministerin kiinnostuksen.

Historian saatossa nuoret ovat aina taiteen kautta tuoneet esille turhautumista ja negatiivisia tunteita. Elin Marakattin tapa purkaa tunteita on kirjoittaa ajatuksiaan runojen muodossa:

”Tällä hetkellä kirjoitan runokirjaa. Tunsin, että sielussani oli jokin syvä haava. Koin, että tämä kipu tulee jo edesmenneiltä esi-isiltäni. Trauma, kaltoinkohtelu ja rasismi olivat asioita, joita he kokivat paljon. Pyrin runojeni kautta ymmärtämään sekä omia, mutta myös heidänkin traumojaan. Toivon, että pystyn julkistamaan tämän runokirjan, jotta muutkin ihmiset ymmärtäisivät sen, mitä olemme joutunut kokemaan”.

#FightRacism
YK:n kampanja rasismia vastaan pyrkii poistamaan syrjinnän ja suvaitsemattomuuden. Kuva: YK

Taistelu jatkuu

Taistelu ihmisoikeuksista jatkuu. Vaikka esimerkiksi YK on huomauttanut Pohjoismaille saamelaisten kohtelusta, alkuperäiskansan täytyy vieläkin huutaa, jotta heidän äänensä tulisi kuuluville. Ruotsi teki sopimuksen rotusyrjintää vastaan jo vuonna 1971, mutta ei kuitenkaan ole tehnyt tarpeeksi sen eteen, että ideat tulisi käytäntöön. Vielä vuonna 2018 Ruotsi ja YK:n ihmisoikeusneuvosto käsittelivät mm. Ruotsin alkuperäiskansojen oikeuksien puuttumista.

”Ruotsin valtion ja eduskunnan jäsenien pitäisi ottaa vastuuta, sekä tuomita kaikenlainen syrjintä sekä rasismi saamelaisia kohtaan. Olemme sentään tämän maan alkuperäiskansa”, Marakatt kommentoi.

Vuonna 2019 ryhmä saamelaisia lähetti kirjallisen pyynnön Ruotsin valtiolle, jossa toivottiin totuus- ja sovintotoimikunnan aloittamista. Kesäkuussa 2020 saamelaisille maksettiin 1,2 miljoonaa kruunua (144 000 euroa) valtion taholta toimikunnan käynnistämistä varten.

Ruotsalaisen koulutusjärjestelmän pitäisi ottaa saamelaiset paremmin huomioon. Sekä perus- että korkeakouluissa pitäisi tietää enemmän saamelaisten kulttuurista sekä poronhoidosta, jotta asiat parantuisivat tulevaisuudessa.

Tämän vuoden kansainvälinen päivä syrjinnän poistamiseksi kehottaa ihmisiä ottamaan osaa rasismin vastaiseen taisteluun käyttämällä netissä hashtagia #FightRacism. Tällä tavoin voidaan edistää kansainvälistä hyväksynnän ja tasa-arvoisuuden kulttuuria, joka tuomitsee ennakkoluulot ja suvaitsemattomuuden.

 

Kiinnostuitko saamelaisten kulttuurista? Lue lisää:

Saamelaiset omasta perspektiivistään

Pohjois-Euroopan saamelaiset – Yksi kansa, neljä maata

Uusimmat artikkelit

António Guterresin viesti koronaviruksesta