Lähes yksi kolmesta opiskelijasta joutuu luokkatoverinsa kiusaamaksi vähintään kerran kuukaudessa. Myös fyysistä väkivalta koetaan saman verran.
Unescon mukaan joka kymmenes opiskelija joutuu verkkokiusaamisen uhriksi.
Unesco on YK:n alainen organisaatio, joka toimii koulutuksen, tieteen ja kulttuurin parissa. Unesco varoittaa kiusaamisen lisääntymisestä. Näkemys perustuu vuoden 2019 tietoihin.
5. marraskuuta vietettiin kansainvälistä kouluväkivallan ja kiusaamisen vastaista päivää.
”Kouluihin kohdistuneet hyökkäykset Afganistanissa, Burkina Fasossa, Kamerunissa ja Pakistanissa sekä opettajan Samuel Patyn murha Ranskassa osoittavat, että on kyse kriittisestä asiasta koksien koulujen turvaamista kaikilta väkivallan muodoilta”, sanoo Unescon pääjohtaja Audrey Azoulay.
Ongelman vähättely ja huomiotta jättäminen
Azoulayn mukaan kiusaamisen torjuminen on keskiössä opiskelijoiden suojelussa. Hänen mukaansa kiusaamiseen ei ole aiemmin puututtu riittävästi, vaan ongelmaa on vähätelty ja jätetty huomioimatta.
”Kiusaaminen aiheuttaa fyysistä ja henkistä kärsimystä miljoonille lapsille ympäri maailmaa”, hän sanoo.
Unescon vuoden 2019 raportti kattaa 144 maata, ja sen perusteella voidaan sanoa, että koulukiusaaminen ja väkivalta ovat merkittäviä ja laajalle kantautuneita ongelmia. Azoulay korostaa, että on tarve lisätä tietoisuutta maailmanlaajuisesti, jotta ongelma saadaan ratkaistua.
”Opiskelijoina, vanhempina, kouluyhteisöjen jäseninä ja tavallisina kansalaisina meillä kaikilla on vastuu ja oma osuutemme tehtävänä, jotta väkivalta ja kiusaaminen saadaan päättymään”, hän toteaa.
Verkkokiusaaminen on lisääntymässä
Verkkokiusaaminen on lisääntynyt osittain myös koronapandemian vuoksi, sillä yhä suurempi osa kommunikoinnista tapahtuu verkossa, mikä on kasvattanut verkkoajan määrää ja aiheuttanut verkon ja todellisen maailman yhteensulautumisen. Nuoret ovat enemmissä määrin alttiita perinteisen kiusaamisen lisäksi myös verkkokiusaamiselle.
Useimmissa tapauksissa kiusaaja on samaa ikäluokkaa, mutta joissakin tapauksissa myös opettajan tai muun henkilökunnan jäsenen on nähty syyllistyvän kiusaamiseen. Fyysinen kurittaminen on edelleen laillista kouluissa 67 maassa.
Fyysinen kiusaaminen on yleisin kiusaamisen muoto maailmanlaajuisesti, mutta esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Euroopassa henkinen kiusaaminen on yleisintä.
Seksuaalinen häirintä, kuten seksuaalissävytteiset vitsit, kommentit tai eleet, ovat toiseksi yleisin häirinnän muoto on toiseksi yleisin häirinnän muoto lukuisilla alueilla maailmassa.
Fyysinen kiusaaminen on yleisempää poikien keskuudessa, mutta väkivalta koskettaa kaikkia.
Opiskelijoiden mukaan henkilön ulkomuoto ja fyysinen olemus on yleisin kiusaamisen syy. Toisiksi yleisin syy on henkilön alkuperä, kansallisuus tai ihonväri.
Henkinen väkivalta on yleisempää tyttöjen keskuudessa. UNESCO: n mukaan tyypillisiä esimerkkejä ovat ulkopuolelle jättäminen, välinpitämättömyys, loukkaaminen ja huhujen levittäminen, valheiden levittäminen, nimittely, pilkkaaminen, nöyryyttäminen ja uhkailu.
Kiusaaminen ei ole nuoruuteen kuuluva välivaihe
On ollut tärkeää ymmärtää, että kiusaaminen ei ole nuoruuteen ja nuoren kehittymiseen kuuluva välivaihe. Kiusaamiseen tulee siis puuttua. UNESCON mukaan lukuisat maat ovat edistyneet kiusaamisen kitkemisessä. Keskiössä on ollut halu aikaansaada muutos. Opiskeluympäristöjä on kehitetty ja opettajien koulutukseen panostettu. On myös kehitetty parempia järjestelmiä kiusaamisesta ilmoittamisen mahdollistamiseksi ja kiusatuksi joutuneita opiskelijoita on tuettu paremmin.
Lue lisää täältä:
https://unric.org/fi/verkkokiusaaminen-mita-se-on-ja-miten-sen-voi-estaa/
https://en.unesco.org/commemorations/dayagainstschoolviolenceandbullying
https://unric.org/fi/unicef-ja-sosiaalisen-median-sovellukset-yhdessa-verkkokiusaamista-vastaan/